Vaasan kaupungin ja Kansallisarkiston virkamiehet neuvottelevat tällä viikolla Kansallisarkiston Vaasan toimipaikasta.
Sallinette, että käytän tästä vaakalaudalla olevasta arkistosta sen alkuperäistä nimeä, maakunta-arkisto, koska se on lyhyempi ja sillä nimellä siitä täällä puhutaan.
Kyse on arkistomateriaalista, jota on kerätty maakunta-arkistoon koko vanhan Vaasan läänin alueelta ja osin laajemmaltikin jo vuosisatojen ajan. Materiaalia on kertynyt noin 11 hyllykilometriä.
Nyt Kansallisarkisto haluaa sijoittaa tästä arkistosta joidenkin tietojen mukaan 500 hyllymetriä, joidenkin tietojen mukaan 1–2 hyllykilometriä, Vaasan kaupungin keskusarkiston yhteyteen. Loput siirrettäisiin Ouluun, Turkuun ja Jyväskylään, Kansallisarkiston sikäläisiin toimipisteisiin.
Syyksi sanotaan nykyisen rakennuksen huono kunto Varastokadulla.
Arkiston siirtämisestä on syntynyt kova meteli. Vastustus on voimakasta, ja syystä!
Maakunta-arkistossa on arvokas Vaasan hovioikeuden arkisto, raastuvanoikeuksien arkistot ja muut valtion-, alue- ja paikallishallinnon tärkeät asiakirjat, jotka ovat suku- ja historiantutkijoiden perusaineistoa.
Siellä on kuitenkin paljon muutakin kiinnostavaa materiaalia. Minäkin olen useita kertoja käynyt maakunta-arkistossa etsiessäni taustatietoja kirjoittamiini lehtijuttuihin.
Maakunta-arkistosta löytyvät esimerkiksi Vaasan kaupungin vanhat osoitekirjat, joista voi etsiä osoitteen perusteella taloja ja kuka niissä on asunut. Siellä on myös monien merkittävien ja vähemmän merkittävien vaasalaisten yksityisarkistoja ja perunkirjat sekä yhdistysten ja yritysten arkistoja.
Esimerkiksi vanhan Vaasa-lehden valokuvia on talletettu Vaasan maakunta-arkistoon. Mitä niillä kukaan tekee Oulussa tai Jyväskylässä? Ei mitään! Vaasassa niillä on arvoa, ne kertovat osaltaan kaupungin historiasta.
Kansallisarkisto siis siirtäisi pienen osan maakunta-arkiston materiaalista Vaasan kaupungin keskusarkistoon.
Minkä osan ja millä perusteella? Eri asiakirjat ovat arvokkaita eri asioiden tutkijoille.
Kansallisarkisto on painottanut, että Vaasassa oleva materiaali digitoidaan. Siten asiakirjat ovat tutkijoiden käytettävissä, vaikka alkuperäinen materiaali olisi missä hyvänsä.
Jokainen tavallinen taivaltajakin ymmärtää, että jonoon laitettuna 11 kilometriä pitkän materiaalin digitointi ei käy sormia napsauttamalla. Siihen menee vuosikausia.
Mitä täkäläisten suku- tai historiantutkijoiden ajatellaan sillä välin tekevän? Reissaavan Vaasan ja Jyväskylän tai Oulun väliä?
Vaasassa on vuosikymmeniä surkuteltu kaupungin museoiden taideaarteiden ja kulttuurihistoriallisten esineiden huonoja säilytystiloja eri puolilla kaupunkia.
Kaupungin tilahankkeissa museoille suunnitellaan nyt varastointia varten uutta rakennusta, jossa voitaisiin optimoida valaistus-, kosteus- ja ilmanvaihto-olot.
Toivottavasti virkamiesten neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen siitä, että myös maakunta-arkiston materiaalit voitaisiin siirtää tähän uudisrakennukseen. Tällaista ratkaisua on tiettävästi kaupungilla mietitty.
Se vaatii tietysti rahaa Vaasan kaupungilta ja myös valtion puolelta, mutta ensin se vaatii hyvää tahtoa ja ymmärrystä.
Jos Vaasan museoiden uuteen varastorakennukseen jää tilaa, mikä estää Kansallisarkistoa siirtämästä vaikkapa Oulun tai Jyväskylän toimipaikkojensa materiaalin Vaasaan?
Anne Laurila