Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan poliisi on jättänyt lainvastaisesti tutkimatta lähisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyjä. Puumalainen pitää virheiden määrää ja toistuvuutta huolestuttavana.
Apulaisoikeuskansleri otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi 65 esitutkintaa, jotka oli poliisin järjestelmässä luokiteltu lähisuhdeväkivallaksi ja jotka oli päätetty uhrin rangaistusvaatimuksen puuttumisen vuoksi.
Yhteensä 43 tapauksessa tutkinnanjohtaja oli päättänyt asian tutkinnan lainvastaisesti. Lähisuhteessa tapahtunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen, eikä esitutkintaa voi jättää tekemättä siksi, että uhri ei vaadi rangaistusta tai peruuttaa vaatimuksensa.
Virheellisesti päätetty esitutkinta tarkoittaa sitä, että rikosepäilyä ei tutkita. Tämä voi johtaa siihen, että rikosvastuu ei toteudu eikä uhri saa rikosoikeusjärjestelmän tarjoamaa suojaa, ratkaisussa sanotaan. Apulaisoikeuskansleri muistuttaa, että ulkopuolisella viranomaisen puuttumisella voi olla erityisen suuri merkitys juuri lähisuhteessa tapahtuvassa henkeen ja terveyteen kohdistuvassa rikollisuudessa.
"Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää"
Lähisuhdeväkivaltaan liittyy useita erityispiirteitä, jotka erottavat sen tavanomaisesta pahoinpitelyrikollisuudesta. Siksi laissa on jo vuonna 2011 määritetty, ettei lähisuhteessa tapahtunut lieväkään pahoinpitely ole asianomistajarikos.
Asianomistajarikos on rikos, jota poliisi tutkii vain, jos rikoksen uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tutkinnanjohtajille asiassa ei pitäisi olla enää mitään epäselvää, apulaisoikeuskanslerin tiedotteessa sanotaan.
Tilastojen perusteella poliisi on vuonna 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen kuitenkin päättänyt lähisuhdeväkivaltatapauksissa esitutkintoja uhrin rangaistusvaatimuksen puuttumisen tai peruuttamisen vuoksi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ongelman voidaan olettaa olevan laaja ja pitkäkestoinen.
Apulaisoikeuskansleri sanoo pitävänsä erityisen vakavana niitä tapauksia, joissa tutkinnanjohtaja oli tehnyt useita lainvastaisia päätöksiä.
Apulaisoikeuskanslerin selvityspyynnön jälkeen poliisilaitokset avasivat esitutkinnat uudelleen 40 asiassa.
Parannettavaa partioissa, tutkinnassa ja johtamisessa
Poliisihallitus on sanonut pitävänsä asiassa havaittujen puutteiden määrää ja laatua erittäin epätyydyttävänä. Asiaan suhtaudutaan täydellä vakavuudella, poliisiylitarkastaja Minna Ketola kertoi tiistaina STT:lle.
Ketola ei tunnista yhtä selittävää tekijää laiminlyönneille. Parannettavaa on niin kenttäpartioiden kuin tutkinnankin työskentelyssä, kuten myös johtamisessa, Ketola arvioi.
– Realismia on myös se, että työmäärä väkisinkin heijastuu tekemisen laatuun, hän sanoo.
Ketola ei katso, etteivätkö poliisit tuntisi lakia. Virheitä on tehty esimerkiksi lähisuhteen tai pahoinpitelyn vakavuuden tunnistamisessa.
– Jos on puutteita lain soveltamisessa, se on vakava asia, Ketola sanoo.
Lähisuhdeväkivalta sukupuolittunutta
Lähisuhdeväkivalta on tilastojen perusteella siten sukupuolittunutta, että suurin osa uhreista on naisia ja tekijöistä miehiä. Asetelma saa apulaisoikeuskanslerin mukaan tukea ratkaisussa käsitellystä aineistosta.
– Viranomaisten laiminlyönnit kohdistuvat asiassa siten ennen kaikkea naisiin, apulaisoikeuskansleri sanoo ratkaisussa.
Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa merkittävä ja kansainvälisesti tunnistettu ihmisoikeusongelma. Sen ehkäisemistä ja torjumista koskeva niin sanottu Istanbulin sopimus on tullut Suomessa voimaan elokuussa 2015.
– Olen aiemminkin useaan kertaan kiinnittänyt huomiota Istanbulin vaatimusten toteuttamiseen. Viranomaisten käytäntöjen tulisi kehittyä vihdoin vastaamaan myös niitä kansainvälisiä velvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.
Yli 30 tutkinnanjohtajalle noottia
Apulaisoikeuskansleri antoi ratkaisunsa asiassa maanantaina. Apulaisoikeuskansleri antoi kahdelle tutkinnanjohtajalle huomautuksen ja kiinnitti 29 tutkinnanjohtajan huomiota lievän pahoinpitelyn syyteoikeutta koskevaan sääntelyyn ja huolellisuuteen esitutkinnan päättämisessä. Huomautukset annettiin Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikonstaapelille ja Oulun poliisilaitoksen rikoskomisariolle.
Poliisiylitarkastaja Ketola ei osaa arvioida ongelman laajuutta, mutta kertoo asiaan puututtavan valtakunnallisella tasolla. Ketolan mukaan lähisuhdeväkivaltaan liittyvien tutkintojen ongelmista ei ole tarkoitus tehdä erillistä selvitystä, mutta apulaisoikeuskanslerin asiaan tulleet poliisiyksiköiden selvitykset ja niissä ilmenneet pääongelmat otetaan huomioon.
Poliisihallitus on ilmoittanut muun muassa, että se päivittää tänä vuonna lähisuhdeväkivaltaa koskevan ohjeen ja laatii poliisiyksiköille tutkinnan päätöksen laadintaa koskevan käsikirjan.
– Kirkastetaan ohjeistusta käytännön työn tekijälle ja lisätään velvoittavuutta, Ketola sanoo.
Tämän lisäksi Poliisihallitus on ilmoittanut kiinnittävänsä lähitulevaisuudessa asiaan korostunutta huomiota yksiköiden sisäisessä laadunvalvonnassa, esimiesvalvonnassa sekä poliisin laillisuusvalvonnassa.