Yli 6500 kokousäänen hylkääminen, vastuuvapauden epääminen rajatusti hallituksen jäseniltä ja toimitusjohtajalta, tilinpäätöksestä päättämisen siirto jatkokokoukseen ja johdon ripittäminen valtakirjakampanjoiden postituskuluista leimasivat Anvian yhtiökokousta.
Anvian tytäryhtiöiden teleoperaattori Lounean ja Finnet-ryhmän sijoitusyhtiön kanssa tekemä osakevaihto johti siihen, että Elisa haki keskiviikkona aamupäivällä näille osakkeille turvaamistoimen käräjäoikeudesta ja osakkeiden äänet jouduttiin kokouksessa hylkäämään. Tieto turvaamistoimista tuli Anvian johdolle vasta kokouksen alla.
Hylkäämispäätös johti siihen, että kokouksen voimasuhteet kääntyivät Elisan eduksi, ja Elisa määräsi tahdin äänestyksissä.
Kokous kuumensi paikalla olleita osakkaita, jotka ihmettelivät menettelyä. Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila puhui yhteistyöstä ja vieressä istuvat edustajat ripittivät Anvian johtoa henkilökunnan järjestämästä valtakirjakampanjasta, ja erityisesti kampanjan aiheuttamista postituskuluista.
Professori Vesa Routamaa ihmettelikin, millaista johtoa suomalaisissa pörssiyhtiöissä oikein on.
Tilinpäätösasiat siirrettiin Elisan vaatimuksesta jatkokokoukseen. Syynä oli henkilöstöyhdistyksen viime syksyn valtakirjakeräys, jossa käytettiin Anvian vastauskuoria. Vaikka Anvian tilintarkastaja totesi, että selvityksen perusteella yhtiö ei ole osallistunut valtakirjojen keräämiseen ja postitukseen käytetyt kustannukset on peritty henkilökuntayhdistykseltä takaisin, Elisaa vastaus ei tyydyttänyt.
Hallintoneuvoston jäseniksi valittiin Elisan listan mukaan Hans Ahola (Kokkola), Kjell Friis (Kokkola), joakim Ingves (Siipyy), Kaido Kotkas (Kristiinankaupunki), Peter Lerbacka (Kokkola), Björn Pundars (Vaasa), Jani Takamaa (Evijärvi), Mikael Tallkvist (Kokkola), Maria Vanhatalo-Thijssen (Kristiinankaupunki), Thomas Lönnqvist (Espoo), Jyri Järvihaavisto (Helsinki), Harri Kivimäki (Raisio), Ari Punkkinen (Liperi), Mikael Rönnblad (Espoo).
Kokouksen jälkeen Mattila sanoi, että oikeudelliset asiat täytyy aina hoitaa kuntoon. Hän uskoi kuitenkin, että jatkossa yhteistyöllä päästään parempiin tuloksiin.
Yrittäjien ja maatalousyrittäjien tarpeet varmasti tyydyttyvät, on sitten tarve käyttää kiinteää tai mobiilia verkkoa, hän sanoi.