Eduskunnan kansliatoimikunta on päättänyt pidättää eduskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin virasta heinäkuun alusta alkaen. Kansanedustajista ja eduskunnan puhemiehistä koostuva kansliatoimikunta päätti asiasta keskiviikkoisessa kokouksessaan käsiteltyään asiaa viikkojen ajan.
Kansliatoimikunnan mukaan päätös tehtiin kokonaisharkinnan perusteella. Harkinnassa otettiin huomioon asianosaisen virkamiehen oikeusturva, eduskunnan toiminnan edellytysten turvaaminen ja asiantuntijoiden antamat lausunnot.
Kansliatoimikunta korostaa, että virantoimituksesta pidättäminen on turvaamistoimi eikä se ota kantaa siihen, onko pääsihteeriin kohdistettu rikosepäily perusteltu.
Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Käynnissä on poliisin esitutkinta.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voi saada vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin (supo) päällikkönä. Pelttari työskenteli suojelupoliisin päällikkönä vuodesta 2011 vuoden 2023 loppuun. Eduskunnan pääsihteerinä Pelttari aloitti vuoden 2024 alussa.
Liittyvät aikaan suojelupoliisissa
Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa tänään, ettei kansliatoimikunnalla ole valitettavasti käytössään kaikkea esitutkintaan ja rikosepäilyihin liittyvää tietoa.
– Niistäkin tiedoista, jotka meillä on ollut oman harkintamme pohjaksi käytettävissämme, emme voi kaikesta puhua julkisuuteen. Sanoisin, että mitään oleellista uutta tietoa ei maaliskuun jälkeen ole tullut, Halla-aho sanoi.
Halla-aho kertoi, että pääsihteerin tehtäviä siirtyy hoitamaan apulaispääsihteeri Mikael Koillinen. Koillinen aloitti apulaispääsihteerinä tämän vuoden alussa.
Halla-aho ennakoi, että prosessista saattaa tulla pitkä.
– Mikäli mennään syyteharkintaan, syytteen nostamiseen, oikeusprosessiin ja mahdollisiin valituksiin, eli lainvoimaiseen tuomioon asti, niin tästä voi tulla erittäin pitkä prosessi. Ja siinä tapauksessa voidaan pitää varmana, että tämä nyt istuva kansliatoimikunta ei ole sitten tekemässä niitä lopullisia ratkaisuja.
Halla-aho korosti, että kansliatoimikunnan nyt tekemä hyllytyspäätös oli yksimielinen. Hän kiisti julkisuudessa olleet epäilyt siitä, että päätös olisi jollakin lailla politisoitunut oppositioryhmien ja hallitusryhmien välillä.
– Ja tästäkin asiasta vallitsee yksimielinen näkemys kansliatoimikunnassa.
Pääsihteerin palkka on noin 15 000 euroa, hyllytettynä Pelttari saa tästä puolet.
Halla-aho kertoi toukokuussa kuulemisesta
Halla-aho kertoi 22. toukokuuta, että Pelttari on kutsuttu kansliatoimikunnan kuultavaksi esitutkinnan takia, jotta se voi päättää, onko tämä syytä pidättää virasta. Kansliatoimikunta on kuullut sen jälkeen myös asiantuntijoita.
Esimerkiksi hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoi lausunnossaan, että olisi ongelmallista olla pidättämättä Pelttaria virantoimituksesta. Hänestä epäily kyseessä olevaan rikokseen syyllistymisestä voi vaikuttaa eduskunnan pääsihteerin edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Pääsihteerin virkatehtävät kytkeytyvät erottamattomasti eduskunnan toimintaan ylimpänä valtioelimenä, hän totesi.
Pelttari kertoi Halla-ahon ulostulon jälkeen toukokuussa viestipalvelu X:ssä, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.
– Rikosepäilyn keskeinen sisältö on se, että en ole suojelupoliisin päällikkönä puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta, hän kirjoitti.
Hän katsoi, ettei ole syyllistynyt rikokseen.
Epäillään, että siviilejä käytetty supon toiminnassa
Hieman Pelttarin päivityksen jälkeen Syyttäjälaitos tiedotti esitutkinnan etenemisestä supon tiedustelutoimintaan liittyvässä jutussa. Sen mukaan jutussa on syytä epäillä, että supon toiminnassa oli käytetty siviilejä niin, että he olivat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja olivat voineet käsitellä sitä valvomattomasti.
Yhden siviilin tietokoneeseen oli kohdistunut tietomurto, minkä vuoksi salassa pidettäviä tietoja oli paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle. STT:n tietojen mukaan tietokone oli ollut erään supon eläkeläisen käytössä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kyseessä olisi ollut Venäjään kohdistuva vastavakoilu, jossa tietoja oli paljastunut Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelulle.
HS: Rikosepäilyssä toinenkin haara
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että sen tietojen mukaan Pelttariin kohdistuva rikosepäily jakautuu kahteen haaraan, joista toisesta ei ole kerrottu aiemmin. Se koskee kansainvälistä yhteistyötä, jota supolla oli tiedustelulakien säätämisen jälkeen erään maan tiedustelupalvelun kanssa. Tiedustelulait säädettiin vuonna 2019.
Tämän yhteistyön aikana supo luovutti tiedustelupalvelulle tietoja.
Supo ja kyseinen tiedustelupalvelu toteuttivat yhdessä tiedusteluoperaation. HS:n mukaan keskurikospoliisi epäilee, että operaation yhteydessä olisi paljastettu turvallisuussalaisuuksia operaatioon osallistuneelle supon käyttämälle siviilihenkilölle.
HS:n mukaan supon epäillään myös käyttäneen tiedustelumenetelmiä säännösten vastaisesti ja antaneen tuomioistuimelle väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, kun se oli hakenut lupaa käyttää tiettyjä tiedusteluoikeuksia.
Pelttari sanoo hyväksyvänsä ratkaisun
Pelttari kertoi tänään hyväksyvänsä virastapidättämispäätöksen. Hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä, ettei aio valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Pelttari sanoo X:ssä, että hän teki tutkittavassa kokonaisuudessa yhden operatiivisen linjauksen ja tekisi saman linjauksen edelleen.
– Esitutkinnan kohteena on supon operatiivisessa toiminnassa käytettyjen menetelmien lainmukaisuus. Supo on todennut, että toiminnan tavoitteena on koko ajan ollut kansallisen turvallisuuden suojaaminen eikä kenenkään epäillä esimerkiksi toimineen vieraan vallan hyväksi, hän sanoo.
Avustaja: Ei konkreettista uhkakuvaa
Pelttarin avustajan, asianajaja Markku Fredmanin mukaan yleisiä edellytyksiä virantoimituksesta pidättämiselle ei ole. Kesäkuun alussa kansliatoimikunnalle antamassaan lausumassa hän perustelee näkemystä sillä, että asiassa ei ole ilmennyt todennäköisiä syitä rikokseen syyllistymisestä.
Asiassa ei hänen mukaansa ole myöskään ilmennyt sellaisia vakavia uhkia, joiden johdosta olisi erityisiä perusteita käyttää virasta pidättämistä niin sanottuna turvaamistoimena.
– Epäillyt rikokset eivät tapahtuneet virassa, jossa Pelttari toimii. Hän ei voi vaikuttaa asian selvittämiseen, eikä ole pelkoa epäillyn menettelyn jatkamisesta.
Turvaamistoimella pyritään yleensä esimerkiksi estämään jonkin asian tapahtuminen.
– Tulisi pystyä osoittamaan konkreettinen uhkakuva siitä, mitä voisi tapahtua, jos henkilö saisi jatkaa virantoimitusta, hän jatkaa.