Tärkeintä on palauttaa ihmisten luottamus keskustaan, sanoi keskustan vastavalittu puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) tiedotustilaisuudessa keskustan puoluekokouksessa Jyväskylässä.
Kaikkonen ei vielä halunnut spekuloida, keiden kanssa keskusta mieluiten hallituksessa istuisi, jos se sinne pääsee.
Asia nousi keskusteluun sen jälkeen, kun keskustan puheenjohtajan tehtävästä tänään luopunut Annika Saarikko totesi aiemmin, että kolmen puolueen – kokoomuksen, SDP:n ja keskustan – tulisi eripuran sijasta miettiä, mikä niitä yhdistää.
Kaikkosen mukaan keskustan talouspoliittinen linja tulee olemaan sellainen, että se ei vastusta kaikkea, mitä hallitus keksii esittää – mutta silti erilainen.
Keskusta kritisoi esimerkiksi arvonlisäveron korotuksia.
– Olemme kyseenalaistaneet myös muita veroratkaisuja. Oliko tarpeen alentaa kaljan verotusta tässä kohtaa ja samalla nostaa lääkkeiden verotusta? Tai välttämätöntä laskea suurituloisten verotusta, kun tehdään säästöjä pienituloisilta lapsiperheiltä?
Kaikkosen mukaan hallitukselta puuttuu valoisampi, kasvun tie. Hänen mukaansa keskusta aloittaa nyt työn paremman vaihtoehdon ja tällaisen kasvun tien rakentamiseksi.
"En ole ihmemies"
Keskusta valitsi aiemmin tänään puheenjohtajakseen Kaikkosen, joka voitti Jyväskylässä puoluekokouksessa pidetyssä äänestyksessä vastaehdokkaansa, kansanedustaja Tuomas Kettusen äänin 1368–308. Yksi äänesti tyhjää. Kaikkosen valinta oli odotettu, koska häntä pidettiin ennakkosuosikkina.
Lavalla hän intoutui myös toistamaan puoluekokouksessa soinutta Matin ja Tepon sekä Portion Boysin Vauhti kiihtyy -kappaletta.
– Tunnetteko te, kuinka vauhti kiihtyy? hän heitti.
Kiitospuheessaan Kaikkonen kiitti perheensä ja puoluekokousväen lisäksi myös vastaehdokas Kettusta siitä, että puheenjohtajakilpailu pysyi rehtinä ja "puukot pidettiin tupessa".
– En ole ihmemies, en ole poppamies, en ole sateentekijä. Pikemminkin olen aika tavallinen pulliainen, mutta haluan, että Suomi pärjää ja että keskusta pärjää, sanoi Kaikkonen lauantaina iltapäivällä.
Hän esitti samassa yhteydessä kiitoksensa myös puolueen puheenjohtajuuden jättäneelle Annika Saarikolle.
"Niin, se Stoltenberg"
Kaikkonen, 50, toimi puolustusministerinä Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) johtamissa hallituksissa 2019–2023. Hänen puolustusministerikaudellaan Suomi liittyi puolustusliitto Natoon, mihin Kaikkonen myös vihjasi kiitospuheessaan.
– Niin, se Stoltenberg. Kyllä se numero löytyy, Kaikkonen totesi viitaten Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergiin.
Hän vetosi myös puolueen jäseniin mukana pysymiseksi ja lupasi pitää korvansa auki myös keskustan kenttäväelle.
Kaikkonen on kuudennen kauden kansanedustaja Uudeltamaalta. Ministeriyttään aiemmalla vaalikaudella hän toimi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Kaikkonen pyrki puheenjohtajaksi myös vuonna 2019 mutta jäi tuolloin äänestyksessä toiseksi, kun puheenjohtajaksi valittiin Katri Kulmuni.
Keskusta valitsi itselleen uuden puheenjohtajan, koska keskustaa aiemmin johtanut Saarikko ilmoitti alkuvuonna luopuvansa johtotehtävästä ja jättävänsä hakematta jatkokaudelle.
Kritiikkiä ratkaisuista
Valinnan jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Kaikkoselta kysyttiin esimerkiksi, mikä keskustan talouspoliittinen linja hallitukseen verrattuna tulee olemaan. Kaikkonen toisti jo aiemman kuullun siitä, että keskusta ei haasta hallitusta kaikessa, mitä se esittää, mutta kritisoi ratkaisuja tarvittaessa.
Keskusta suhtautuu kriittisesti esimerkiksi arvonlisäveron nostoon.
– Olemme kyseenalaistaneet myös muita veroratkaisuja. Oliko tarpeen alentaa kaljan verotusta tässä kohtaa ja samalla nostaa lääkkeiden verotusta? Tai välttämätöntä laskea suurituloisten verotusta, kun tehdään säästöjä pienituloisilta lapsiperheiltä?
Varsinaisen linjapuheensa Kaikkonen pitää sunnuntaina.
Keskustan kirkastettava linjaansa
Työtä Kaikkosella riittää kannatusalhossa olevan puolueen nostamiseksi. Ensimmäinen testi tulee jo vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa.
Keskustassa toivotaan, että uusi puheenjohtaja saisi päivitettyä ja kirkastettua puoleen viestiä äänestäjille. Keskustan murheenkryyni on ollut erityisesti Etelä-Suomi ja vielä tarkemmin maan suurin vaalipiiri Uusimaa, josta puolue sai viime vaaleissa vain kaksi kansanedustajaa.
Uudenmaan tuntemusta pidetäänkin Tuusulassa varttuneen ja nykyisin Sipoossa asuvan Kaikkosen etuna. Eräs keskustavaikuttaja tiivisti ennen puoluekokousta Kaikkosen "tuntevan Uudenmaan paremmin kuin 80 prosenttia keskustalaisista".
Moni keskustavaikuttaja on kuitenkin sitä mieltä, ettei keskustan ahdinko ratkea vain puheenjohtajaa vaihtamalla, vaan puoluetta on perusteellisesti uudistettava, jotta sen viesti uppoaa myös nykyaikana.
Pystyykö Kaikkonen siihen? Tästä moni STT:n ennen puoluekokousta haastattelema keskustavaikuttajakaan ei ollut täysin varma.
Perussuomalaisten mahalasku EU-vaaleissa ja keskustan kahden meppipaikan säilyttäminen on kuitenkin selkeästi herättänyt toiveita puolueessa. Myös puheenjohtajan paikasta luopunut Annika Saarikko maalaili lauantaina uskovansa poliittisten tuulien olevan kääntymässä keskustan kannalta paremmiksi.
Perheenisä ja ex-puolustusministeri
Kaikkonen on keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen puolustusministeri. Vuonna 2013 hän sai ehdollisen vankeusrangaistuksen vaalirahakohuun liittyen. Hän on naimisissa Jannika Kaikkosen kanssa. Pariskunnalla on kaksi yhteistä lasta.
Aiemmassa avioliitossaan Kaikkosesta tuli yhdessä Satu Taiveahon kanssa sijaisvanhemmat kahdelle lapselle. Ilta-Sanomien mukaan Kaikkosen sijaisvanhemmuus päättyi, kun pariskunta erosi vuonna 2018.
Ilta-Sanomat kertoi lauantaina, että Kaikkosella on yhä yhteys näihin lapsiin, mutta julkisuudessa hän ei halua asiasta puhua.