Suomalaisen muotoilun maailmanmaineeseen 1950- ja 1960-luvuilla nostanut Timo Sarpaneva teki vaikutuksen amerikkalaisen poptaiteen ikoniin Andy Warholiin. Kaksikko tapasi Yhdysvalloissa vuonna 1969 legendaarisen Woodstock-musiikkifestivaalin yhteydessä.
Warhol ehdotti, että Sarpaneva pingottaisi suunnittelemansa Ambiente-kankaat kiilakehyksiin ja myisi ne taideteoksina.
–Niin sinusta tulisi miljonääri, Warhol sanoi Sarpanevalle.
Sarpaneva kertoi tarinan 2000-luvun alussa Design-museon amanuenssille Harry Kivilinnalle, joka on kuratoinut museossa parhaillaan esillä olevan Sarpaneva-näyttelyn.
Rikkinäinen paperikone innoitti
Kivilinna kertoo myös, kuinka Warholin huomion kiinnittänyt Ambiente-kangas syntyi.
Liukuvärjätyt kankaat saivat alkunsa, kun porilainen W. Rosenlew & Co:n paperitehdas tilasi vuonna 1965 Sarpanevalta hyllypapereita. Sarpaneva kävi Porin-tehtaalla ja näki siellä koneen, joka oli mennyt rikki ja teki sotkuista painokuviota.
–Sarpanevasta sotku oli mielenkiintoisinta, ja hän sanoi, että rikkokaa painokonetta vähän lisää, Kivilinna kertoo.
Niin tehtiin, ja saatiin epämääräisesti raidoitettu Ambiente-paperi. Sen jälkeen Tampellan Lapinniemen tehdas Tampereella halusi alkaa tehdä Ambientea painokankaana. Painokoneen valsseihin liitettiin liikuteltava kisko, johon kiinnitettiin värisuuttimia. Painon aikana värejä voitiin vaihdella konetta pysäyttämättä. Näin saatiin aikaan psykedeeliset kuviot.
Tsaikka-lasit syntyivät vetoketjujätteestä
Vähän vahingossa syntyivät myös Iittalan suositut Tsaikka-teelasit. Vetoketjutehdas Optista oli otettu yhteyttä Sarpanevaan kysymällä, voisiko vetoketjujätteestä tehdä vaikka joulukoristeita. Sarpaneva keksi, että vetoketjujäämistä saatiin koristeellinen metalliosa teelasiin.
Useasta suomalaiskodista tutut Festivo-kynttiläjalat taas saivat puolestaan alkunsa viinilasista. Sarpanevan ystäväpiiri piti joululounaita Helsingin maineikkaassa Savoyssa. Sarpaneva sanoi, että hän tuo seuraavan kerran omat viinilasit, kun Savoyn lasit ovat niin pieniä.
–Hän teetti tehtaalla pienen sarjan laseja, joissa oli röpelö jalka. Tehtaalla ylihyttimestari sanoi, että pitäisikö kokeilla samasta mallista kynttilänjalkaa. Ne tehtiin Ahlströmin johtokunnan jäsenille.
Sarpanevan lähin työtoveri, ylihyttimestari Reino Löflund sanoi, että näitä ei tehdä sitten yhtään enempää, kun ne oli niin hankala tehdä.
–Tekniikkaa muutettiin vähän, ja nyt Festivo-kynttilänjalkoja on tehty 15 miljoonaa kappaletta, Kivilinna kertoo.
Laaja näyttely mittavasta urasta
Timo Sarpanevan ura lasisuunnittelijana alkoi vuonna 1949 Riihimäen lasin pohjoismaisesta suunnittelukilpailusta, jossa graafikoksi valmistunut Sarpaneva sijoittui toiseksi. Ahlström-yhtiöön graafikoksi palkattu Sarpaneva siirtyi yhtiön omistaman Iittalan suunnittelijaksi. Hänen kädenjälkeään on Iittalan logo, i-kirjain punaisessa pallossa.
Kivilinnan mukaan Designmuseon näyttely on laajin vuonna 2006 kuolleen Sarpanevan tuotantoa esittelevä näyttely. Esillä ovat niin 1950-luvun kuuluisat lasiveistokset Kajakki, Orkidea ja Lansetti kuin uran loppuvaiheessa, vuosina 1997–2000 Venetsian Muranon saarella Italiassa valmistuneet työt.
Hannamari Ahonen
