Ensimmäisten laukausten jälkeen kesti yli vuoden ennen kuin YK:n turvallisuusneuvosto antoi Syyrian konfliktista ensimmäisen päätöslauselmansa. Huhtikuussa 2012 neuvosto vaati maahanpääsyä aseistautumattomille tarkkailijoille.
Sitä ennen Venäjä ja Kiina ehtivät torpata kaksi päätöslauselmaa, joissa Syyrian hallintoa vaadittiin pidättäytymään väkivallasta omia kansalaisiaan vastaan. Senkin jälkeen samat maat ovat käyttäneet veto-oikeuttaan kahdesti, kun turvallisuusneuvostossa on yritetty puuttua Syyrian tapahtumiin.
Sotaa ei ole pystytty pysäyttämään turvallisuusneuvostossa, eikä missään muuallakaan. Päin vastoin, presidentti Bashar al-Assadin liittolainen Venäjä aloitti ilmaiskut syyskuussa.
Yhdysvallat on varoittanut, että Venäjän taajaan käyttämä veto syö neuvoston arvovaltaa ja pahimmillaan johtaa koko neuvoston ohittamiseen päätöksentekijänä. Veto-oikeus on neuvostossa pysyvillä jäsenmailla, toisen maailmansodan voittajilla: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska.
Viimeiset kaksi evättyä päätöslauselmaa tänä vuonna ovat myös Venäjän jäljiltä: ensimmäisessä tunnustettiin Srebrenican verilöyly kansanmurhaksi ja toisessa haluttiin perustaa tutkimuskomissio setvimään malesialaiskoneen räjähtämistä Ukrainan yllä.
Onko Venäjä sitten tyrmääjä ainoa laatuaan? Historian perusteella niin voisi ajatella. Vuodesta 1946 silloinen Neuvostoliitto ehti torjua yli 50 päätöslauselmaa ennen kuin mikään muu maa käytti veto-oikeuttaan.
Sittemmin tilanne tasaantui. Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana Venäjä on jälleen tiivistänyt tahtiaan: Venäjällä vetoja on kymmenen, Yhdysvalloilla kolme. Yhdysvallat on käyttänyt vetoa miltei yksinomaan suojellakseen Israelia, mikä vaikeuttaa huomattavasti Lähi-idän konfliktin ratkaisua. Venäjäkin on suojellut liittolaisiaan tai itseään esimerkiksi Ukrainan tapauksessa.
Kiina puolestaan on aktivoitunut selvästi, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana sen veto on kirjattu kuudesti. Sitä ennen se oli nähnyt hyväksi käyttää vetoa vain kolme kertaa. Kiina esiintyy yleensä yhteisenä rintamana Venäjän kanssa.
Äänet turvallisuusneuvoston uudistamiseksi kuuluvat kovina. Esimerkiksi Ranska on ehdottanut, että veto-oikeutta ei käytettäisi, jos kyse on kansanmurhasta. Myös koko oikeuden poistamista esitetty.
Kuitenkaan esimerkiksi Yhdysvallat ei ole kovin halukas uudistamaan neuvostoa. Sillä on neuvoston pysyvänä jäsenenä hyvät oltavat. Se pystyy tuomaan ulkopolitiikkansa kannalta sopiviksi katsomiaan asioita neuvostoon, mutta myös puuhailemaan muualla saamatta sanktioita.
Maailmanjärjestön sisälläkin tunnutaan ajattelevan, että kaikki olisi paremmin, jos turvallisuusneuvosto ei panisi jarruja päälle. Konfliktit pysyvät yllä, koska niitä ei pysäytetä.
Ja mitä Syyriassa olisi tapahtunut, jos vetoja ei olisi käytetty?
– Olisi tullut asevientikielto, pakotteita keskeisille päättäjille Syyriassa. Ehkä asian viemistä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, arvelee YK-diplomaatti Stefan Barriga Al Jazeeralle.
Analyysi on julkaistu Lännen Median lehdissä YK:n päivänä 24.10.2015.
LEA PEUHKURI/LÄNNEN MEDIA