Venäjän ja Yhdysvaltain valtionjohtajat eivät enää edusta sosialismin tai kapitalismin kaltaisia ismejä.
Sen sijaan kansainvälisessä politiikassa puhutaan yleisesti "trumputinismin" ajasta, jolla viitataan Vladimir Putinin ja Donald Trumpin viehtymykseen autoritarismia eli itsevaltaista hallintotapaa kohtaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hankkii suurvaltadiplomatiallaan Suomelle arvokasta näkyvyyttä, joka parhaimmillaan vahvistaa Suomen turvallisuutta eli takaa myös poliittisen itsenäisyytemme säilymisen.
1980- ja 1990-luvulla Suomi miellettiin vielä lännen ja idän yhtymäkohdaksi, jossa niin Yhdysvaltain presidentit Ronald Reagan, George Bush ja Bill Clinton kuin Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov ja Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin vuorollaan vierailivat toisiaankin tavaten.
Kun Putin torstaina Arkangelissa väläytti mahdollisuutta tavata Trump Helsingissä Arktisen neuvoston kokouksessa, monet suomalaiset antautuivat haitallisen nostalgian vietäviksi.
Trumputinismin aikakausi on kuitenkin erilainen, eikä presidentti Niinistö kuvittele olevansa välittäjä kahden suurvallan suhteissa. Pikemminkin hän yrittää pitää Suomen pinnalla.
Niinistö vastasi perjantaina Lännen Median kysymykseen, onko Suomi satama Yhdysvaltain ja Venäjän välissä ja millainen on kansainvälinen asemamme.
– Suomen kansainvälispoliittinen tilanne on tietysti mielenkiintoinen. Eräs signaali siitä on Kiinan presidentin vierailu. Meillä ovat nyt hyvin ovet auki maailmalle. Se on tietysti pienelle maalle tärkeätä, Niinistö painotti.
Näkyvyyttä Suomi tarvitsee, koska pienten valtioiden asema on uhattuna trumputinismin ilmapiirissä, jossa Venäjä on kyseenalaistanut kansainvälisen oikeuden sitovuuden ja Yhdysvallat YK:n, EU:n ja Naton kaltaisten järjestöjen tärkeyden.
Presidentti Niinistö rakentaa politiikkaansa eri pilareiden varaan. Kun kaksi keskeistä pilaria on heikentynyt, hän on yrittänyt vahvistaa kahdenvälisten suhteiden pilaria.
Kiinan presidentti Xi Jinping tekee valtiovierailun Suomeen 4.–6. huhtikuuta. Vierailu on ensimmäinen laatuaan sitten vuoden 1995.
Kun Pekingissä, Washingtonissa ja Moskovassa tiedetään, missä Suomi sijaitsee, ja arvostetaan 100-vuotiasta itsenäisyyttämme, voimme todennäköisesti nukkua yömme rauhassa.
– Ehkä tuntuu vähän oudolta sanoa, mutta kyllä suurtenkin valtioiden keskinäiset suhteet ovat aika henkilösuhteita, Niinistö huomautti.
Suomi johtaa Arktista neuvostoa toukokuusta lähtien kahden vuoden ajan.
Kun henkilösuhteet ratkaisevat, voisi äkkiseltään ynnäillä, että Niinistö rivien välistä viestittää pyrkivänsä jatkokaudelle.
– Enpä taida haluta, Niinistö tuumasi halukkuudestaan vastata tähän päättelyyn.
Sanat olivat neutraaleja, mutta hymy presidentin kasvoilla saattoi antaa vastauksen.
LAURI NURMI, Lännen Media
