Duunarit eivät pysy puolueessa, joka ryhtyy heikentämään työntekijöiden työehtoja. He muuttavat takaisin Sdp:n riveihin, kun Perussuomalaiset ovat mukana ensin vähentämässä sunnuntai- ja ylityökorvauksia ja uuden päätöksen mukaan lomarahoja. Tiukennukset sairauskarenssiinkaan eivät miellytä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Perussuomalaisten kannatuksen romahdus Ylen gallupissa yli neljä prosenttiyksikköä 10,7 prosenttiin ja eduskunnan vain viidenneksi suurimmaksi puolueeksi ei vaikuta hallituksen työskentelyyn.
Epävarmojen pakkolakien eteenpäin vieminen olisi Perussuomalaisille vaikeaa, jopa mahdotonta. Kannatus ropisisi lisää alaspäin ja eduskuntaryhmä natisisi liitoksissaan muustakin kuin pakolaisten tuomista ongelmista.
Ennennäkemätön käännös kannatusluvuissa lisää hallituksen ymmärrystä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja kohtaan. SAK:n malli, jossa maltillisella palkkaratkaisulla on enemmän painoa kuin kaavaillut viisi prosenttia alkaa varmasti kuulostaa houkuttelevalta. Hallitus on sitoutunut kilpailukykyloikkaan, mutta joustavuus järjestöjen ratkaisulle kasvoi nyt.
Järjestöissä mikään ei liiku ennen kuin ne näkevät, millaisia esityksiä hallitus ensi viikolla saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä. Palkansaajaäänestäjille keskeisiä kysymyksiä molemmat.
Jo ennen ensi viikkoa perussuomalaiset ministerit Timo Soini ja Jari Lindström joutuvat ottamaan kantaa siihen, voidaanko ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikata enemmän kuin hallitusohjelmassa sovitut 200 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö esittää 50–100 miljoonan euron lisäleikkauksia. Tällaisia esityksiä Perussuomalaiset jättäneet äänestäjät eivät siedä.
Sdp nousi eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 18,3 prosentin kannatuksella, mikä yllätti ryhmän itsensäkin. Särmikkäintä oppositiopolitiikkaa ovat tehneet Ville Niinistö ja vihreät, ei suinkaan Sdp. Kukaan ei nyt hetkeen puhu Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen vaihtamisesta ja nekin todennäköisesti katuvat, jotka ottivat esille puoluekokouksen aikaistamisen vain päivää ennen puolueen loikkaa ylöspäin.
Koko hallitukselle tuli mittauksessa takapakkia, mutta keskustalle ja kokoomukselle vain niukasti. Pääministeripuolueen kannatus on 21,7 prosenttia ja valtiovarainministeripuolueen 18,0 prosenttia. Porvaripuolella leikkauspolitiikka ja esitetyt pakkolait näytetään siis nielevän.
Keskustalle ja kokoomukselle jäi myös hallitustyön kannalta sopiva rako. Kokoomuksen nousu lähemmäs keskustaa olisi ollut viesti kokoomuksen ja elinkeinoelämän painoarvon kasvusta hallituspolitiikassa. Se olisi ollut myrkkyä keskustalle, jonka kannattajista enemmistö oli punamultahallituksen kannalla. Muistissa on hyvin, miten kannatus laski, kun edellisen kerran oltiin kokoomuksen kanssa hallituksessa.
KIRSI TURKKI/LÄNNEN MEDIA