Keskustan eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokous valitsee torstaiaamuna elinkeinoministeri Olli Rehnin seuraajan. Valinta on täysin pääministerin ja puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän käsissä.
Sipilä sanoi sunnuntaina Ylellä Pääministerin haastattelutunnilla, että tulossa on insinöörimäinen suora ratkaisu. Ministereitä ei kierrätetä, vaan Rehnin tilalle valitaan uusi ministeri.
Siten arvelut siitä, että maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen siirrettäisiin elinkeinoministeriksi tai perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula jatkaisi hallituksessa ensi kevääksi Annika Saarikon kanssa sovitun kapulanvaihdoksen jälkeen, voitiin tällä erää unohtaa.
Suomen Pankkiin johtajaksi nimitetty Olli Rehn jättää ministerin tehtävät vasta vuodenvaihteessa. Pitkää siirtymäkautta on perusteltu isoilla keskeneräisillä asioilla, Talvivaaran kaivoksen kohtalolla ja hallituksen energia- ja ilmastostrategialla.
Voidaanko siirtymäajasta päätellä, että valittavalla ei olisi aiempaa ministerikokemusta? Silloin valinta voisi osua yhtenä ennakkosuosikkina pidettävään viidennen kauden kansanedustajaan Mika Lintilään Keski-Pohjanmaalta tai yllättäjänimenä esille nostettuun toisen kauden kansanedustajaan Markus Loheen Lapista.
Moninkertainen ministeri, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen tuskin siirtymäkautta ministerin saappaisiin tarvitsisi.
Vai hoitaako edeltäjä Talvivaaran kohtalon alta pois sen takia, ettei kukaan enää muistelisi entisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen perheen kaivosomistuksia, joista kohistiin vuonna 2010? Talvivaaran osakkeista tosin on tainnut tähän mennessä tulla Lehtomäen lähipiirille kunnolla takkiin.
Keskustan kentällä Sipilän valtiosihteerinä työskentelevän Lehtomäen paluuta ministeriksi ei katsottaisi hyvällä. Se muistuttaisi maaseudulla vihaa herättäneestä jätevesiasetuksesta, joka vaikutti keskustan rökäletappioon eduskuntavaaleissa 2011.
Jätevesiasetuksen alullepanija toisin oli rkp:läinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.), mutta poliittinen vastuu jätevesimääräyksistä henkilöityi Lehtomäkeen ja keskustaan.
Siksi Sipilältä osoittaisi nyt rohkeutta nimittää tehtävään ilman muuta pätevä Lehtomäki uudeksi elinkeinoministeriksi. Se olisi jo toisen kerran märkä rätti puolueen peruskannattajien kasvoille. Ensimmäinen oli alun perin kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi suostuneen Anne Bernerin ministerinimitys.
Lehtomäen nimittäminen elinkeinoministeriksi ei oikein täyttäisi myöskään eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen toivetta siitä, että ministeri valittaisiin eduskuntaryhmästä. Eduskuntaan Lehtomäki tosin nousee Olli Rehnin tilalle, jos vain ottaa paikan vastaan. Se on täysin auki. Rivikansanedustajaa enemmän valtaa ja palkkaa hänellä on kuitenkin nykyisessä tehtävässään pääministerin valtiosihteerinä.
Mika Lintilä on ollut ministerijonossa pitkään ja monien mielestä nyt olisi hänen vuoronsa. Lintilä oli kulisseissa tekemässä Sipilästä puolueen puheenjohtajaa vuonna 2012, ja nyt voisi olla vastapalveluksen aika. Sen ei kuitenkaan uskota valintaa ratkaisevan.
Sen sijaan Lintilän pitkä kokemus eduskunnan talous- ja valtiovarainvaliokunnassa sekä keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajuus ovat kiistattomia meriittejä. Hippoksen puheenjohtajana hän tulisi varmaan hyvin toimeen myös raveissa viihtyvän ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kanssa.
Lintilä ja Markus Lohi ovat avoimesti ilmoittaneet olevansa ministerin paikasta kiinnostuneita.
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi noussut Lohi on koulutukseltaan lakimies ja siten omiaan paikkaamaan hallituksen huonoa juridista osaamista, joka on näkynyt useiden lakihankkeiden perumisena. Lohi voikin olla ministeripelin yllättäjä, jonka valintaa voitaisiin perusteella myös aluepoliittisilla syillä. Lapista ei ole ministeriä.
Metsähallituksen entisen pääjohtajan Esa Härmälän valinta elinkeinoministeriksi olisi jymy-yllätys ja täydellinen shokki tämän jatkopestin Metsähallituksessa torjuneelle maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Ministeriö olisi Härmälälle tuttu entuudestaan, sillä hän on johtanut sen energiaosastoa.
Tuskinpa Sipilä kuitenkaan hallitukseensa haluaa kahta eripuraista keskustalaista ministeriä.
Yllätykset voivat kuitenkin olla mahdollisia.
Siksi moni keskustalainen ministeriydestä haaveileva odottaa näinä aikoina, josko pääministeri soittaisi.
Aki Taponen
aki.taponen@lannenmedia.fi