Vaikka Ruotsi ei olekaan tällä hetkellä kriisitilanteessa, voi oppaan ohjeita jo soveltaa myös oppaaseen itseensä, kirjoittaa Göteborgissa asuva Lännen Median avustaja Hanna Tuulonen.
Ruotsalaisiin talouksiin jaettava Om krisen eller kriget kommer -opas (suomeksi Jos kriisi tai sota tulee) muistuttaa aluksi Maailmanlopun odottajat -tosi-tv-sarjaa.
Vakavia onnettomuuksia, äärimmäisiä sääolosuhteita, it-uhkia ja sotilaallista hyökkäystä vastaan valmistavassa lehtisessä kerrotaan, kuinka paljon vettä jokaisessa kodissa tulisi olla varastossa, millaiset ruoka-aineet säilyvät parhaiten ja kuinka suojautua kylmältä.
Opas jaetaan ruotsalaiskoteihin vasta ensi viikolla, mutta sen sisältöön voi tutustua jo nyt Ruotsin siviilipuolustusviraston, MSB:n nettisivuilla.
"Ilman sähköä ja nettiä en lukisi opasta"
Selatessani tiedostoa lievä huvittuneisuuteni vaihtui otsarypyiksi, kun tajusin, että ilman sähköä ja nettiä en lukisi kyseistä opasta. Pian huomasin myös, että kotoani puuttuu trangia, paristokäyttöinen radio ja käteistä. Kirjoitan ne hankittavien tavaroiden listalle.
Lisäksi en tiennyt, missä lähin väestösuoja sijaitsee. Kävi ilmi, että se on kotikadullani, vain 50 metrin päässä.
Vaikka opas antaa hyvät ohjeet yllättäviin tilanteisiin valmistautumiseen, on sen tärkein tehtävä aivan toinen: kertoa ruotsalaisille, että heistä välitetään ja että maanpuolustukseen panostetaan.
Opas on osa Ruotsin puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon parantamista, informaatiovaikuttamisen keinoin.
Nykysota käydään ihmisten mielissä
Yksi oppaan ensimmäisistä kappaleista käsitteleekin juuri informaatiovaikuttamista. Lukijaa pyydetään miettimään, onko kriisitilanteessa jaettu tieto faktaa vai mielipiteitä, mikä on jaetun tiedon tarkoitus, keneltä tieto saadaan, onko lähde uskottava, onko sama tieto löydettävissä jostain muualta, onko tieto uutta vai vanhaa, ja miksi se jaetaan juuri nyt.
Vaikka Ruotsi ei olekaan tällä hetkellä kriisitilanteessa, voi oppaan ohjeita jo soveltaa – myös oppaaseen itseensä. Erityisen mielenkiintoista on kysyä, miksi se jaetaan juuri nyt.
Edellisen kerran vastaavaa lehtistä jaettiin Ruotsissa vuosina 1943–1961. Tuolloin Eurooppa kävi toista maailmansotaa ja kylmää sotaa. Miljoonat kuolonuhrit, kaupunkien kaduilla vyöryvät panssarivaunut ja Yhdysvaltain sekä Neuvostoliiton propaganda olivat käsinkosketeltavia, konkreettisia esimerkkejä kriisistä.
Nykyinen sodankäynti voi olla täysin erilaista. Kaupunkien sijaan pommitetaan valtioiden it-järjestelmiä, kuolonuhrien sijaan kärsitään taloudellisista tappioista ja järjestelmällisen propagandan sijaan informaatiovaikuttaminen on hajautettua sekä näkymätöntä.
Ruotsalaiset eivät huolestu
MSB:n pääjohtajan Dan Eliassonin mukaan yhteiskunta muuttuu koko ajan haavoittuvaisemmaksi. Kun kokonaisia alueita tai kaupunkeja voidaan lamauttaa ilman fyysisiä toimia, on kriiseihin varauduttava.
Ruotsin kansalaiset eivät kuitenkaan kanna huolta siitä, kuinka lähellä oman alueen vesijärjestelmän saastuminen tai sähköjen kokonaan katkeaminen on ollut. Heille on tärkeämpää saada tietoa siitä, mitä tehdä silloin, kun näin käy.
Hanna Tuulonen
