Vaasalainen Mervi Tapani sai jo lapsena tietää olevansa allerginen ampiaisille. Kun ampiainen pisti ensimmäisen kerran, Tapanin kurkku alkoi turvota. Oireet etenivät hyvin vakaviksi, minkä seurauksena allergia selvisi.
– Kurkku ja kasvot alkavat turvota. Mitä ylemmäs rintakehää mennään, sitä pahempia oireet ovat. Se voi olla ihan sekunneista kiinni, ettei henki lähde, oireet ovat niin vakavia, Tapani kertoo.
Tapani kertoo käyttävänsä allergialääkkeitä sekä pistoskynää. Pistoksen tullessa hänen täytyy lähteä heti sairaalaan: hoitoa on saatava noin viiden minuutin sisällä.
Tapani varautuu ampiaisiin monella tavalla.
– En voi käyttää hajusteita enkä kukallisia tai keltaisia vaatteita, koska ne voivat houkutella ampiaisia. Ruusupuskia ja kukkia pitää vältellä, minkä takia kaikkialle ei pääse menemään, Tapani kertoo.
Tapani yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää, mutta välillä allergia hankaloittaa arkea.
– Joudun välillä kesällä pelkäämään tiettyjä paikkoja, pitää katsoa tarkasti minne menee. Jos ampiainen tulee, menen paniikkiin: tuleeko ampiainen tähän, pistääkö se, mitä nyt tapahtuu. Koko ajan pitää olla tarkkaavaisena.
Tapani on vuosien varrella oppinut paljon ampiaisista sekä pistosten välttelystä ja hoitamisesta. Tietoa hän on etsinyt netistä ja keskustelupalstoilta. Tapanin mukaan ampiaisten lähettyvillä pitää olla rauhallinen, hätiköidä ei saa.
Oireet vaihtelevat lievistä hengenvaarallisiin
Ampiaisten ja mehiläisten myrkky aiheuttaa oireita lähes jokaisella. Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäksen mukaan normaalia voimakkaamman reaktion saa vuosittain noin 0,4 - 7,4 prosenttia väestöstä. Vakava pistiäisallergia on noin 2 prosentilla suomalaisista.
Jos pistosta aiheutuu normaalia voimakkaampi reaktio, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Reaktio lasketaan normaalia voimakkaammaksi silloin, kun pistoskohta on yli kämmenen kokoinen ja oireet ovat voimakkaita.
Jos allergia aiheuttaa voimakkaita oireita pistoskohdassa, suositellaan antihistamiinin ottoa sekä kyypakkauksen kortisonitabletteja. Päivystyksestä saa tarvittaessa lisäohjeita.
Ijäksen mukaan nuoret lapset, iäkkäät tai muuten heikommassa kunnossa olevat ihmiset ovat alttiimpia voimakkaalle reaktiolle.
– Silläkin on merkitystä, mihin pistos on tullut. Kaulan alue on erityisen vaarallinen. Jos pistoksia on tullut useampia tai on esimerkiksi astunut maa-ampiaispesään, oireet voivat olla voimakkaampia.
Pahimmillaan pistos voi aiheuttaa allergiselle anafylaktisen reaktion, mikä on hengenvaarallista. Tällöin on otettava yhteys ensiapuun sekä käytettävä adrenaliini-injektoria. Anafylaktisessa reaktiossa oireita on aina useammassa kuin yhdessä elimessä.
Anafylaktisen reaktion oireet
Hengitystien oireet, kuten turpoaminen ja hengitysvaikeudet
Limakalvojen oireet
Pistoskohdan reaktiot, kuten punotus ja turpoaminen
Verenpaineen lasku, sykkeen tiheytyminen ja pyörtyminen
Iho-oireet, kuten nokkosihottuma
Vatsa- ja suolisto-oireet
Oireet ovat yksilöllisiä
Allergisen kannattaa hakeutua terveydenhuoltoon, jolloin hänen on mahdollista saada adrenaliini-injektori. Terveydenhuollossa voidaan mahdollisesti aloittaa myös siedätyshoito, jossa allerginen saa pieniä määriä allergeenia pistoksina.
Siedätyshoidon seurauksena allergiset oireet lieventyvät ja parhaimmillaan anafylaktiset reaktiot loppuvat. Pistoshoito voi myös auttaa allergista pelon hallinnassa, kun riski vakavaan reaktioon pienenee.
Heti piston saamisen jälkeen ei pystytä todentamaan, onko kyseessä allergiaa vai elimistön reaktio myrkkyyn. Tutkimus aloitetaan usein muutama kuukausi piston saamisen jälkeen.
Ijäksen mukaan ensimmäisestä pistoksesta ei voida vielä tietää, onko henkilöllä ampiais- tai mehiläisallergiaa. Tämä voidaan todentaa vasta useamman pistoksen jälkeen, sillä ensimmäisellä kerralla oireet eivät johdu allergiasta.
Myös muut hyönteiset allergisoivat
Hyttyset ovat jokakesäinen vaiva. Ijäksen mukaan hyttyset aiheuttavat alkukesästä vahvempia reaktioita kuin loppukesästä. Pistoksista kärsii lähes jokainen, mutta hyttysille allergisia on noin 10 prosenttia suomalaisista.
Hyttysallergia on ikävä vaiva, mutta se ei aiheuta yleensä vakavia oireita. Vaarana on kuitenkin, että paukamien raapimisesta aiheutuu tulehdus. Ijäs suosittelee hyttysallergisille ennaltaehkäisevänä hoitona antihistamiinia.
Paarmat, mäkäräiset ja polttiaiset allergisoivat harvemmin. Niiden aiheuttamia anafylaktisia reaktioita on hyvin vähän. Hirvikärpäset aiheuttavat kutiavaa ihottumaa, mutta allergia on hyvin harvinainen.
