Ongelma on pirullinen ja hyvin tiedossa: Suomen valtiovallalla on jaettavana lähinnä niukkuutta, ja hoiva-ala kärsii työvoimapulasta. Samalla hoivaa tarvitsevia tulee koko ajan enemmän väestön vanhetessa.
Yhtenä osana ratkaisua Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti syksyn budjettiriihessä, että ensi heinäkuusta alkaen erilaisia teknologisia ratkaisuja voi käyttää vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen.
Vuoden 2025 alusta lähtien ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoitus laskee 0,6:een per asiakas, eli 10:tä vanhusta hoitamassa pitää olla ainakin 6 ihmistä. Hallitus pyrkii kirjaamaan lakiin, että osa näistä ihmisistä voidaan korvata sopivilla laitteilla ja muilla teknologioilla.
Vähemmän näpyttelyä
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton (Valli) ikäteknologiakeskuksen erityisasiantuntija Kaisa Huuhtanen kertoo, että uusilla teknologioilla voitaisiin tosiaan helpottaa hoivatyötä ja säästää hoitohenkilökunnan aikaa ihmisten kanssa tehtäviin asioihin.
Esimerkiksi tekoälysovellus voisi poimia hoitajan ja asiakkaan keskustelusta avainsanoja ja muodostaa kirjaamista vaativista asioista raakaluonnoksen, jonka hoitaja sitten tarkistaisi, muokkaisi ja hyväksyisi. Verenpainemittarin kaltaiset laitteetkin voisivat ilmoittaa mittaustulokset sähköisesti suoraan kirjaamisjärjestelmään. Tällöin hoitajan tarvitsisi istua vähemmän tietokoneen edessä tietoja syöttämässä.
Hyvä paikka teknologialle olisi Huuhtasen mukaan ympärivuorokautisen hoivan yövuoroissa. Silloin kullakin osastolla on yleensä paikalla ainakin kaksi hoitajaa tai enemmän. Öinä, joina kaikki asiakkaat nukkuvat normaalisti, voisi pärjätä vähemmälläkin. Erilaisilla antureilla olisi mahdollista valvoa asiakkaita öisin.
– Tällainen "kiertely" jäisi pois. Ei tarvitse mennä kurkistamaan ovelle, jos näen järjestelmästä, että jaahas, tuolla nukutaan ja voidaan hyvin, Huuhtanen sanoo STT:lle.
Vedenkulutus kertoo
Sen Huuhtanen haluaisi nähdä, että erilaiset järjestelmät liittyisivät yhteen nykyistä saumattomammin. Näin voisi huomata erilaisia ongelmia ennen kuin ne muuttuvat vakaviksi.
– Enkä puhu vain hoivaan liittyvistä järjestelmistä, vaan jo olemassa olevista, esimerkiksi talotekniikkaan liittyen.
Jos esimerkiksi jääkaapin ovea ei avata päivän aikana lainkaan tai jos asunnossa ei koko päivänä kulu vettä, voisi käydä tarkastamassa, mistä on kyse.
– Tai jos vedenkulutukseen tulee piikkejä, niin tiedetään, että siellä ravataan vessassa usein. Siitä voidaan ehkä päätellä, että kyse voi olla virtsatieinfektiosta. Vanhuksilla ne näyttäytyvät usein hoitajille tai ympäristölle sellaisena, että ihminen menee sekavaksi. Olemassa olevan teknologian avulla voitaisiin huomata tällaisia asioita jo ennen kuin ihminen menee sekavaksi, Huuhtanen kertoo.
Älylattia taas on lattiaan asennettava kalvo, joka kertoo, missä kohtaa huonetta ihminen seisoo.
– Jos minä hoitajana saan yöllä hälytyksen, että ahaa, nyt Martta nousi (sängyssä) istumaan ja jalat ovat matolla, niin todennäköisesti hän on keskellä yötä lähdössä vessaan. Silloin on ehkä syytä mennä auttamaan Marttaa, ettei hän kaadu.
Erilaisilla älyrannekkeilla voidaan hoitajan kutsumisen lisäksi mitata vaikkapa sykettä, ihon lämpötilaa, liikkumisaktiivisuutta tai jopa verenpainetta.
Kasvaisiko kuormitus?
Uusilla teknologioilla on siis monia lupaavia käyttökohteita. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kuitenkin kertoi torstaina vastustavansa hallituksen kaavailua uusien teknologioiden sisällyttämisestä henkilöstömitoitukseen.
Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo STT:lle, että heitä huolettaa asiassa etenkin se, että töitä tekemässä olisi vähemmän ihmisiä ja heidän työtaakkansa kasvaisi.
– Päädytään siihen, että työntekijämme kuormittuvat enemmän ja enemmän. Sillä on vaikutusta, montako työntekijää vuorossa on. Sitten jouduttaisiin priorisoimaan sitä, mitä tehdään. Pystymmekö silloin tuottamaan laadukasta hoitoa? hän sanoo.
Lisäksi on asioita, joita teknologia ei voi Inbergin mukaan korvata. Näihin kuuluu esimerkiksi se, että oikea ihminen pitää kädestä saattohoidossa olevaa, kuolevaa vanhusta.
– Kyllä siinä on ero, istuuko siinä oikea ihminen vai vaikka robotti.
Inberg myös muistuttaa, että kaikenlaiset laitteet vaativat huoltoa ja ylläpitoa, jotka jonkun on tehtävä. Mikäli ne sälytetään hoitajien tehtäväksi, lisää sekin kuormitusta.
Sote- ja varhaiskasvatusalan työnantajia edustava Hyvinvointiala Hali ry kertoi jo keväällä kannattavansa sitä, että koneellisen lääkkeenjakelun ja turvarannekkeiden kaltaiset teknologiaratkaisut voitaisiin laskea mukaan henkilöstömitoitukseen.
Super: Hoppu pois
Inberg korostaa, että Super suhtautuu myönteisesti hoivatyön kehittämiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon, kunhan se tehdään harkiten ja työntekijöitä, asiakkaita sekä omaisia kuunnellen. Hallituksen kaavailemaa aikataulua hän kritisoi hätäilystä.
– Kyllä tässä on hirveän paljon riskejä. Sen takia tässä kohtaa teknologiaa ei saa sisällyttää sinne henkilöstömitoitukseen, vaan sitä pitää arvioida tukevana tekijänä mitoituksen kanssa.
Hän kaipaisi asiaan pitkäjänteisempää mietintää ja pilottikokeiluja, joilla voitaisiin arvioida erilaisten teknologioiden vaikutuksia.
– Pitäisi kokeilla asioita ja katsoa, tuottavatko ne juuri sitä, mitä sen hoitajan tueksi halutaan sinne arkeen, hän sanoo.
Vallin Huuhtanen pitää Superin uhkakuvaa realistisena.
– Miten käytetään se teknologialla vapautettu resurssi? Se on suuri kysymys sille, joka istuu rahakirstun päällä ja näitä päätöksiä tekee. Mutta näen, että on uhka siihen, että säästetään väestä ja tehdään samat hommat teknologian avulla pienemmällä väkimäärällä, hän sanoo.
– Teknologia on vain teknologiaa, eikä se itsessään ratkaise mitään.
Huuhtanen pitää ratkaisevana palvelua, jota teknologian avulla tuotetaan. Palvelu tarvitsee hänen mukaansa johonkin väliin myös ihmisen.