Äly­lait­tei­den käyttö pu­hut­taa myös lu­kiois­sa – "Kes­kit­ty­mi­sen har­joit­te­lus­sa on nykyään enemmän työtä"

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ruokalassa kukaan ei saa käyttää älylaitteita. Kuvassa kevään ylioppilas Anni Tammilehto ja lukion rehtori Johanna Kumenius. LEHTIKUVA / Seppo Samuli
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ruokalassa kukaan ei saa käyttää älylaitteita. Kuvassa kevään ylioppilas Anni Tammilehto ja lukion rehtori Johanna Kumenius. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

Elokuussa on määrä astua voimaan lakimuutos, joka rajoittaa älylaitteiden käyttöä esi- ja perusopetuksessa. Jatkossa älylaitteita ei lähtökohtaisesti saa käyttää tunneilla, ja niiden käyttö on koulun järjestyssäännöissä mahdollista kieltää myös koko koulupäivän ajaksi. Muutos ei koske lukioita eikä ammattikouluja, mutta mitä älylaitteista ajatellaan lukioissa nyt?

Älylaitteiden hyödyllinen käyttö on rehtori Janne Karttusen mukaan Tuusniemen lukiossa jatkuva keskustelun aihe. Ne ovat luonnostaan osana arkea, ja ero lukion aloittavien ja yläkoululaisten välillä on pieni.

– Samanlaisia ovat kuin ysiltä tullessaan. Lukioon ehkä kuitenkin valikoituu meidänkin opiskelijoista astetta päämäärätietoisempi osa, joka on kiinnostunut omasta oppimisestaan, hän sanoo.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun (HRSK) lukiossa opiskelijalla on rehtori Johanna Kumeniuksen mukaan älylaitteiden käytöstä paljon omaa vastuuta, mutta siihen tarvittaessa puututaan.

– Kyllä siinä keskittymisen harjoittelussa on nykyään enemmän työtä kuin vaikka 20 vuotta sitten, kun ei ollut oppitunnilla niin paljon vaihtoehtoja siinä, mihin kiinnostusta suuntaa, Kumenius sanoo.

Karttusen ja Kumeniuksen johtamat lukiot olivat tänä keväänä kärkipaikoilla STT:n lukiovertailussa: HRSK:n lukio isojen ja Tuusniemen lukio pienten lukioiden sarjassa.

Opiskelua ruudulla

Tuore ylioppilas Moona Rautiainen on opetellut tietoisesti laittamaan puhelimen pois ryhtyessään tekemään jotain keskittymistä vaativaa, kuten esseiden kirjoittamista. Kaikki opiskelu tehdään kuitenkin käytännössä tietokoneella, koska ilmaiset oppikirjat ovat kaikki digitaalisia. Välillä hän huomaakin harhautuvansa lukemaan tietokoneella esimerkiksi uutisia oppikirjojen sijaan. Läppärin ruudun tuijottamisen määrä on häntä välillä turhauttanut.

– Siitä ei pysty saamaan taukoa, kun kaikki opiskelu on sillä, kaikki kotitehtävät joutuu tekemään sillä, ja vapaa-ajallakin moni haluaisi laitteita käyttää. Sitä kautta ollaan tästä puhuttu, Tuusniemen lukiossa opiskeleva Rautiainen sanoo.

Myös HRSK:n lukiosta yo-lakin saavaa Anni Tammilehtoa on auttanut puhelimen laittaminen pois näkyviltä. Hänen mukaansa lukiossa opiskelijat ovat jo sen ikäisiä, että on enemmän heidän omalla vastuullaan miettiä, miten estää älylaitteita häiritsemästä omaa oppimista.

HRSK:ssa on lukion lisäksi alakoulu ja yläkoulu, ja ruokalassa sääntönä on, että kukaan ei saa käyttää älylaitteita. Sääntö on Tammilehdon mukaan herättänyt ajatuksia puolesta ja vastaan.

– Kyllä se älypuhelin välillä häiritsee keskustelua, kun kaikki katsovat omaa ruutuaan. Mutta välillä jos puhutaan jostain somepostauksista tai tällaisista, niin silloin se on se älypuhelin, joka saa aikaan sitä keskustelua. Somessa nähdyistä jutuista on kiva välillä keskustella vapaa-ajalla, ja välitunnit ja ruokatunnit kuitenkin ovat vähän sellaista. Se on aiheuttanut keskustelua, miksi silloin ei saa näyttää puhelimelta jotain, Tammilehto kertoo.

Ilmoita asiavirheestä