– Haluaisin ajatella, että muutos on aina mahdollisuus, mutta olemme huolissamme, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma STT:lle.
Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevan hallituksen esityksen mukaan 13 alueellista taidetoimikuntaa lakkautetaan ensi vuonna ja tilalle tulee taide- ja kulttuurineuvosto, joka kattaa alueelliset toimikunnat sekä valtion taidetoimikunnat.
Hangasluoma sanoo liiton toivoneen, että alueellinen näkökulma näkyisi hallituksen esityksessä enemmän.
– Pohjanmaan taidetoimikunta on mahdollistanut vertaisarviointiin ja paikallistuntemukseen perustuvaa rahoitusta, joka on suunnattu suoraan meidän alueen taiteilijoille ja taideyhteisöille. Olisi olennaista varmistaa, että jatkossakin alueille varattaisiin korvamerkittyä rahaa, erillishakuja tai muuta.
Hangasluoman mukaan nykytilanteessakin on toivomisen varaa.
– Taidealakohtaisissa toimikunnissa on ollut todella vähän meidän alueen tekijöitä. Eli meidän ääni ja alueen tuntemus ei ole kuuluvilla, vaikka olemme kyllä sinne tekijöitä ehdottaneet.
Jatkossa kutakin apurahahakua varten koottaisiin arviointipaneeli, johon apurahahakemuksia käsittelevät asiantuntijat poimittaisiin asiantuntijapankista. Kunkin taidealan keskeisimmät taiteilijajärjestöt voisivat nimetä jäseniä pankkiin.
Hangasluoma sanoo, että reuna-alueilla on vaikea kilpailla esimerkiksi pääkaupunkiseudun hakemusten kanssa.
– Toivoisin, että virasto ei missään tapauksessa toimisi pelkästään Helsingistä.
Virastolla Hangasluoma tarkoittaa hallituksen esittämää uutta Taide- ja kulttuurivirastoa, jonka muodostaisivat Taiteen edistämiskeskus eli Taike ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
Kuinka alueellinen asiantuntemus korvataan?
Useat maakuntaliitot ilmaisivat lausunnoissa huoliaan. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Johanna Selkeen mukaan ministeriö suhtautui huolenaiheisiin vakavasti, ja hallituksen esitykseen tehdyt muutokset kuvastavat tätä.
Kuten Hangasluoma, myös Selkee sanoo STT:lle, että tilanne ei ole ollut ihanteellinen.
– Hakemukset ovat olleet Etelä-Suomi-painotteisia ja Taiken jakamasta määrärahapotista vain osa jakautuu alueille.
Myös sivistysvaliokunta on huolissaan tällä viikolla julkaistussa mietinnössään liiallisesta keskittämisestä uudessa Taide- ja kulttuurivirastossa. Hallituksen esityksessä viraston tehtäviksi mainitaan taiteen ja kulttuurin edistäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti, ja valiokunnan mukaan kirjauksen pitäisi olla tarkempi ja velvoittavampi.
"Alueellisten taidetoimikuntien lakkautuessa voidaan kysyä aiheellisesti, mitä tulee tilalle ja kuinka alueellinen asiantuntemus korvataan", mietinnössä sanotaan.
Uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virastouudistusta, jossa kymmenen sivistyshallinnon virastoa yhdistetään viideksi virastoksi. Taide- ja kulttuuriviraston muodostamisen lisäksi Kotimaisten kielten keskusta ollaan yhdistämässä Opetushallitukseen, saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto yhdistetään Kansallisarkistoon sekä Suomenlinnan hoitokunta Museovirastoon. Viides virasto olisi Suomen Akatemia.
Ministeriö perustelee uudistusta tehokkuuden lisäämisellä ja hallinnon keventämisellä.
"Kaikenlainen moninaisuus kasvaa"
Taiken johtaja Kaisa Rönkkö sanoo pitävänsä lähtökohtana, että alueellisuus näkyy apurahojen myöntämisessä yhtä vahvasti kuin ennenkin.
– Paneelien kokoonpanossa tullaan huomioimaan sekä alueellinen tuntemus että laaja-alainen asiantuntijuus, Rönkkö sanoo STT:lle.
Rönkön mukaan kaikkiin toimikuntiin on ollut vaikea löytää riippumattomia asiantuntijoita, ja paneelijärjestelmä ratkaisee ongelman.
– Tämä purkaa ajatuksen, että jos olet mukana arviointityössä, koko toimikauden ja arviointien on oltava täysin jäävejä. Tämä antaa enemmän vapautta, joka taas lisää läpinäkyvyyttä. Mielestäni tässä asiantuntijapankkirakenteessa kaikenlainen moninaisuus kasvaa.
Esimerkiksi alueellinen kattavuus pyritään Rönkön mukaan huomioimaan jatkossa paremmin myös viraston asiantuntijatyössä. Taide- ja kulttuuriviraston pitää määritellä Rönkön mukaan kuitenkin hyvin tarkkaan, mikä viraston tehtävä alueilla on.
– Tunnistamme sen, että alueet ovat tällä hetkellä hyvin eriarvoisessa asemassa kulttuurin saavutettavuuden suhteen.
Riippumattomuushuolia huomioitu
Hallituksen esitysluonnoksesta heräsi huoli vuodenvaihteessa, sillä monet lausuntoja luonnoksesta antaneet taide- ja kulttuurialan järjestöt pelkäsivät muutosten vaarantavan taiteen vapauden.
Myös Taike kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että esityksen perusteella apurahojen myöntäminen ei ole tarpeeksi etäällä poliittisesta päätöksenteosta. Taike kommentoi tuolloin, että myös vertaisarvioinnin merkityksestä apurahahaussa pitäisi kirjata lain perusteluihin tarkemmin. Hakemuksia halutaan siis edelleen arvioivan toiset taiteilijat, eivät poliitikot.
Rönkön mukaan nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa esityksessä huolet on huomioitu.
– Pidän itse tosi tärkeänä, että sinne on lisätty maininta sekä riippumattomuudesta että vertaisarvioinnista päätöksenteon perustana, Rönkkö sanoo.
Lisäksi nykyisessä esityksessä apurahoista päättävän taide- ja kulttuurineuvoston nimittäisi OKM:n sijaan valtioneuvosto eli Suomen hallitus. Neuvoston jäsenmäärä olisi 8–12 ja toimikauden kesto neljän vuoden sijaan kolme vuotta.
