Suomessa lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemantapaukset ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana dramaattisesti.
Tutkimuksen mukaan vuonna 1971 alle 15-vuotiailla tytöillä oli 109 ja pojilla 207 kuolemaan johtanutta vammaa. Vuonna 2017 nämä luvut olivat laskeneet 9:ään ja 12:een. Suurin lasku tapahtui kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvovahinkojen määrässä.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuosina 2020–2022 alle 15-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia tapahtui yhteensä 39, keskimäärin 13 vuodessa. Yleisimmät syyt ovat liikenneonnettomuudet ja hukkumiset.
Väestötasolla Suomessa tapaturma on kuitenkin neljänneksi yleisin kuolinsyy.
– Tapaturmat ovat lapsilla ja nuorilla edelleen merkittävin kuolemantapauksia ja terveydenmenetyksiä aiheuttava syy, jota voidaan ehkäistä, vaikka kokonaiskuolleisuus on joka tapauksessa Suomessa tosi pieni, kertoo nuorten tapaturmia väitöskirjassaan tutkiva kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Lasten myrkytyskuolemat käytännössä kadonneet
Kuolemantapauksia tieliikenteessä ovat vähentäneet säädökset ja teknisten ratkaisujen kuten turvatyynyjen ja turvavöiden yleistyminen.
Samoin kodin kemikaaleihin usein liittyvät pienten lasten myrkytyskuolemat käytännössä katosivat sen jälkeen, kun turvakorkit tulivat pakollisiksi.
– Myrkytyskuolemia ei ole yli 15 vuoteen ollut yhtäkään alle 15-vuotiailla, Korpilahti kertoo.
Hän pitää tärkeänä myös sitä, että Suomessa lasten ja nuorten tapaturmia on ehkäisty ohjelmatyön keinoin jo vuodesta 2009.
Yleisin syy alle 15-vuotiaan sairaalahoidolle on kaatuminen tai putoaminen, Korpilahti kertoo. Tähän kategoriaan kuuluvat myös liikuntavammat. Seuraavaksi yleisimmät syyt sairaalahoidolle ovat tieliikenneonnettomuudet sekä luokka nimeltä elottoman ympäristön mekaaniset voimat.
– Luokkaan kuuluvat törmäämiset, tai jos esine tippuu tai kaatuu päälle, tämän tyyppiset tapahtumat, Korpilahti kertoo.
Neljäntenä ovat myrkytystapaturmat, jotka ovat vaatineet sairaalahoitoa. Nämä myrkytykset eivät kuitenkaan ole johtaneet kuolemantapauksiin.
Uimataidon kehitys aiheuttaa huolta
Hukkumiset ovat lasten ja nuorten osalta vähentyneet huomattavasti. Vuosina 2020–2022 hukkui yhteensä 9 alle 15-vuotiasta.
– On kuitenkin nostettava esille se, että koronavuodet tekivät uimataidoille tosi isoa hallaa ja uima-opetuksen määrää on vähennetty monessa paikassa, Korpilahti sanoo.
– On hirveän huolestuttavaa, jos kuudesluokkalaisista tällä hetkellä puolet pystyy uimaan niin, että pystyy selviytymään vedestä ylös.
Täyskiellot eivät toimi
Korpilahden mukaan paras tapa ennaltaehkäistä tapaturmia arjessa ovat hyvät liikkumisen taidot ja ymmärrys vaaran paikoista. On hyvä varautua riskitilanteisiin ja osata toimia, kun tarve vaatii. Aikuisen esimerkki on tärkeä, myös turvavälineiden kuten pyöräilykypärän käytössä.
– Pitää olla myös kyky toimia, jos jotain tapahtuu.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi ensiaputaitoja ja tietoa siitä, miten apu hälytetään paikalle.
Riskialttiita tekemisiä ei kannata lähteä täysin kieltämään lapselta.
– Asioista pitää pystyä avoimesti keskustelemaan ja tuomaan riskejä esiin, että mitä voi tapahtua, niin että lapsikin ymmärtää sen, Korpilahti sanoo.
Liikkumisen taitojen puute itsessään jo altistaa tapaturmille. Liikunta tukee esimerkiksi tasapainoa ja koordinaatiokykyä, Korpilahti kertoo. Mieluummin siis pyöräilykypärä päässä pyöräilemään kuin ei pyöräilemään ollenkaan.
– Eivät ne taidot kehity niin, että niitä ei harjoitella, Korpilahti toteaa.
---
Lähteenä käytetty muun muassa tutkimusartikkelia Fatal childhood injuries in Finland between 1971 and 2017 (Injury Epidemiology, 2020)