Kestävyysjuoksija Alisa Vainio puntaroi yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen, edustaako hän seuraansa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä tällä kaudella SM-maratonilla vai SM-maastoissa. Vainio valitsi tutumman eli maratonin ja räväytti lauantaina Vantaalla naisten Suomen ennätyksen 2.23.06.
Vainio alitti reilulla puolellatoista minuutilla Camilla Richardssonin entisen SE-ajan 2.24.38, jonka Richardsson juoksi vuonna 2023.
– Suomen ennätys merkkaa minulle sitä, että teen oikeita asioita, minulla on hyvä tukiverkosto ja hyvät reenikamut, Vainio sanoi Suomen urheiluliiton tiedotteessa.
Marraskuussa 28 vuotta täyttävä Vainio säväytti jo syyskuussa MM-kilpailuissa Tokiossa ja sijoittui maratonilla parhaana eurooppalaisena viidenneksi. Hän juoksi Tokiossa ajan 2.28.32. Vainion edellinen ennätys 2.25.36 oli viime vuodelta Berliinistä.
Vainio kuvaili ennen lauantain kilpailua, että hän aikoi lähteä liikkeelle paineitta ja edetä päivän vireen mukaan. Se toi Suomen ennätyksen.
– Juoksu tuntui vahvalta ja askel hyvältä. Pystyin kiristämään ylämäessä ja rentouttamaan alamäessä, Vainio kiteytti kisajärjestäjien Youtube-lähetyksessä.
Ylivoimaa ja peesiapua
Vainio oli ylivoimainen ja päihitti kilpasiskonsa hirvittävällä erolla. Toiseksi nopeimpana naisena maaliin tullut Lahden Ahkeran Petra Kilpeläinen (2.46.30) ei saanut SM-hopeaa, koska oli jättänyt tekemättä osanoton varmistuksen. Vaasan Toverien Jaana Strandvall juoksi lopulta hopeaa ajalla 2.49.13 ja Vaajakosken Kuohun Tiina Alhonen pronssia ajalla 2.55.23.
Polvijärven Urheilijoiden Kari Heikura voitti miesten SM-maratonin ajalla 2.22.33. Helsingin Kisa-Veikkojen Aki Nummela (2.24.26) oli toinen ja Himangan Urheilijoiden Sami Pahkala (2.30.09) kolmas.
Miehet ja naiset juoksivat samaan aikaan, mikä auttoi myös Vainiota.
– Välillä sain peesiapua miehistä, hän kertoi.
Vantaalla oli koleahko ja tuulinen sää, mutta se kelpasi Tokion helteiden jälkeen.
– Tokiossa ei helteessä pystynyt juoksemaan kovaa, ja se jäi harmittamaan. Tokion jälkeen reenit kulkivat ihan älyttömän hyvin, ja halusin olla tänään rohkea.
Vainio tajusi varhain juoksun sujuvan.
– En hirveästi seurannut väliaikoja. Tärkeintä on pitää itsensä rentona. Puolimaratonin ajan huomasin ja olin vähän, että oho.