Albanialainen kalastaja Viktor Kocaj, 65, nostaa aamuvarhaisella verkkojaan veneeseen Vlorenlahdella. Saalis on kuitenkin niin mitätön, ettei sillä ruoki edes omaa perhettä – kalojen myymisestä puhumattakaan.
Neljän lapsen isä pelkää, että sukupolvien ajan jatkunut merestä eläminen on tullut tiensä päähän.
– Hävisin taisteluni merelle. Rakastin sitä, mutta se petti minut, Kojac sanoo AFP:lle.
Muutos on ollut nopea, sillä vielä pari vuotta sitten meri antoi elannon perheelle. Nyt verkot ovat tyhjiä
– Lämpötilojen nousu on ollut kuolinisku sekä kaloille että meille, hän toteaa.
Kesäkuun lopulla merenpinnan vesi Albanian rannikolla oli lämmennyt jo yli 25 celsiusasteeseen, puolitoista astetta korkeammalle kuin samaan aikaan viime vuonna.
Vloren alueen kalastus- ja kalanviljelysektorin johtaja Reshat Xhelilaj uumoilee, että tästä kesästä tulee vielä kuumempi kuin vuonna 2024, jolloin pintavesi lämpeni lopulta hänen mukaansa yli 30-asteiseksi.
Ilmaston lämpeneminen on Välimeren alueella noin viidenneksen maailmanlaajuista keskiarvoa nopeampaa. Merellisistä helleaalloista uhkaa tulla jatkuva ilmiö, joka voi muuttaa Välimeren ekosysteemejä pysyvästi.
Kilometri verkkoa, kaksi kiloa kalaa
Puolityhjän kalaämpärinsä kanssa Vloren satamassa kävelevä Kojac arvioi, että kaupungin edustan vesien kalakannoista on kadonnut jopa 70 prosenttia.
Tilanne ei ole sen parempi myöskään ulompana merellä, missä suuremmat alukset kalastavat syvemmissä vesissä.
Viisi vuotta sitten Kojac kalasti vielä veljensä kanssa ja saattoi tuoda rantaan päivässä jopa kymmenen kiloa kummeliturskaa. Nyt saa olla tyytyväinen parin kilon saaliiseen, vaikka verkkoja on laskettu mereen jopa kilometrin verran ja vesillä puuhatessa kuluu tuntikausia.
Biologi Nexhip Hysolokaj Tiranan yliopistosta sanoo, että kalakantojen romahduksen suurin syy on ilmastonmuutos. Viileämpään veteen tottuneilla kaloilla ja muilla merenelävillä on vaikeuksia kasvaa ja lisääntyä lämpimämmässä ympäristössä.
Kun alkuperäiset lajit ovat vaikeuksissa, niiden tilalle pyrkii trooppisilta seuduilta kotoisin olevia vieraslajeja. Hysolokaj'n mukaan perinteisiä lajeja, kuten sardiinia, yrittää syrjäyttää Albanian vesillä ainakin toistakymmentä kalalajia, joita tavataan normaalisti Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä.
Piikikäs myrkyllinen vieraslaji
Muutos näkyy konkreettisesti myös kalastaja Kojacin ämpärissä, jossa köllöttää leijonakalaksikin kutsuttu myrkyllinen siipisimppu.
– Minun ja omaksi epäonnekseen se päätyi verkkooni, Kojac sanoo.
Koska epätoivottu tulokas on oikein perattuna ja valmistettuna kuitenkin syömäkelpoinen, Albaniassa on käynnistetty kampanjoita, joiden avulla siipisimpusta voitaisiin saada jotain hyötyä.
Kehityksen pääsuuntaan se ei kuitenkaan vaikuta. Monet ovat jo lähteneet idylliseltä rannikolta etsimään uutta elantoa kaupunkeihin. Radhimen laiturissa oli takavuosina toistakymmentä kalastusvenettä, nyt vain kolme tai neljä.
Välimeri on lämmennyt jo 1980-luvulta alkaen, ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Uusi ennätys rikottiin elokuussa 2024, kun Välimeren altaan keskimääräinen pintalämpötila kohosi yli 28 celsiusasteeseen.
Ennätys todennäköisesti rikkoutuu jälleen tänä kesänä: päättyneen kesäkuun lopulla tehtiin jälleen uusi ennätys kun pintaveden keskimääräinen lämpötila nousi ajankohtaan nähden korkeammalle kuin koskaan aiemmin eli 26,01 asteeseen.
Lämpeneminen ei ole suinkaan pahinta Albanian edustalla Adrianmerellä vaan lännemmässä Espanjan ja Ranskan vesillä. Siellä pintavesi oli kesäkuun lopulla neljä astetta lämpimämpää verrattuna vuosien 1991–2020 tilanteeseen. Koko merialueella poikkeama ylöspäin vertailuajankohdasta oli tuolloin kolme celsiusastetta.
