Maankuulu ajattelija Osmo Soininvaara on sanonut televisiossa, että Suomessa teko työttömyyttä vastaan on rikos.
Tarkasti siteeraten Soininvaara totesi: ”Mikä on luonnollisempaa, kuin se, että työtön ryhtyy edes osa-aikaiseksi yrittäjäksi. Perustaa minkä tahansa pienen kioskin ja saa edes jotakin. Mutta meillä sitä pidetään rikoksena työttömyyttä vastaan ja pelätään että pyhä työttömyys tästä vähenee.”
Tuota lausahdusta kannattaa jäädä hetkeksi ajattelemaan.
Keskiviikon Ilkassa (16.3.) työttömien valtakunnallista yhteistyöjärjestöä johtava Jukka Haapakoski totesi, että työttömillä ei ole sananvaltaa mihinkään ja työttömät tarvitsisivat tukijoita. Haapakosken mielestä ay-liike voisi olla yksi sellainen.
Ay-liikettä on perinteisesti haettu työttömien turvaksi. Mutta missä ovat muut tahot?
Onko työttömistä tullut sellainen hylkiöiden joukko, joiden kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä?
Olisiko yrittäjäjärjestöstä työttömien turvasatamaksi ja voisiko esimerkiksi Suomen yrittäjät vieläkin ponnekkaammin edistää yrittäjäksi ryhtymistä.
Suomen yrittäjien verkkosivuilla on opastusta yrittäjäksi aikoville.
Sivuilla on lisäksi muun muassa ohjeistusta omistajanvaihdoksiin.
Useat tutkimukset osoittavat, että omistajanvaihdos on yritykselle pääsääntöisesti hyväksi. Uusi ja innokas omistajan kehittää yritystä kunnianhimoisesti.
Yrittäjäksi tulkitseminen heikentää mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa tai jopa hävittää ne täydellisesti.
Tulevaisuudessa työn tekemisen muodot ovat mitä moninaisimpia. Asiantuntijat esimerkiksi myyvät osaamistaan yrittäjämäisesti, keikkaluonteisesti ja välillä palkansaajina.
Koko yhteiskunnan etu olisi, että se olisi taloudellisesti mahdollista ilman byrokratian luomia esteitä.
Yhteiskunnan edun mukaista on pitää sosiaaliturvajärjestelmä niin joustavana, että kaikki työn tekemisen muodot ovat mahdollisia. Siirtyminen palkansaajan roolin ja yrittäjyyden välillä tulee pitää mutkattomana.
Tällä hetkellä moni yrittäjäksi aikova pelkää ottaa ratkaisevaa askelta viranomaisten mielivallan pelossa.
Suurin osa suomalaisista yrityksistä on yhden ihmisen yrityksiä. Alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäminen on yleisempää naisilla kuin miehillä: kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä tekee töitä yksin.
Yleisin yritysmuoto yksinyrittäjillä on toiminimi, ja usein he toimivat palveluammateissa esimerkiksi konsultteina, partureina, hierojina tai kauppiaina.
Yrittäjyydellä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia jopa ihmisten hyvinvointiin.
Yrittäjien hyvinvointibarometrin mukaan yli 80 prosenttia yrittäjistä on innostunut työstään. Kaksi kolmesta pitää omaa työkykyään hyvänä. 78 prosenttia kyselyyn vastanneista on elämäänsä tyytyväisiä.
Työttömät eivät yleensä ole elämäänsä tyytyväisiä.
Yrittäjäksi ryhtymällä voisi yksilö tulla onnellisemmaksi ja yhteiskuntaan saataisiin toimeliaisuutta.
TAPIO SAARTENOJA
tapio.saartenoja@i-mediat.fi