AKT:lai­set pe­rus­te­le­vat lak­ko­val­miut­taan – "Hy­väk­sy­mi­nen olisi kuo­lin­is­ku ay-liik­keel­le"

Suuri osa Lännen Median kyselyyn vastanneista AKT:n vaikuttajista näkee pakkolait vääränä keinona kilpailukyvyn kasvattamiseen. Pakkolakien hyväksyminen puolestaan tulkittaisiin periaatteelliseksi tappioksi ay-liikkeelle.

Yksi vastaajista on sitä mieltä, että mikäli työntekijäpuoli osoittaisi hyväksyvänsä pakkolait, se murentaisi ay-liikkeen uskottavuutta kohtalokkain seurauksin.

– Pakottavaa lainsäädäntöä näin tärkeissä ja periaatteellisissa asioissa ei voi hyväksyä. Hyväksyminen merkitsisi ay-liikkeen vaikutusvallan huomattavaa kaventumista ja kuoliniskua koko ay-liikkeelle. EK pääsisi näin haluamaansa tulokseen porvarihallituksen avulla, sanoo nimettömänä kommentoinut AKT:n edustaja.

AKT:n Espoon osasto 048:n sihteeri Dan Lindblom puolestaan sanoo, etteivät pakkolait paranna kilpailukykyä eivätkä lisää talouskasvua.

– Työttömyys tulee pakkolakien myötä myös lisääntymään. Suurin syy sille, että pitää ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, mikäli niin käsittämätöntä pääsisi tapahtumaan, että Suomen eduskunta suostuu hyväksymään pakkolait (jotka ovat kansainvälisten sopimusten ja perustuslain vastaisia), on kuitenkin se, että sen jälkeen työehtosopimukset menettävät täysin merkityksensä ja Suomeen syntyy orjatyömarkkinat.

Helsingin Autoalantyöntekijät ry:n, osasto 007:n tiedotusvastaava Veli-Pekka Ranta kirjoittaa, että pakkolait ovat perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja EU-lainsäädännön kohdalla ongelmallisia.

– Kyseessä ei ole sen tapainen poikkeustila, jossa voitaisiin poiketa säädännöstä ja rajoittaa työntekijän perusoikeuksia. Suomen oikeudelliset periaatteet perustuvat heikomman aseman turvaamiseen, ja näillä lakiesityksillä asetelmaa ollaan kääntämässä päälaelleen. Työntekijän on tähän asti katsottu olevan sopimustilanteessa heikommassa neuvotteluasemassa työnantajaan nähden, joten työntekijälle on haluttu taata neuvotteluihin minimitaso, jota ei voi alittaa. Nyt halutaan vahvistaa jo ennalta vahvemman osapuolen neuvotteluasemaa ja luoda työjärjestelmä, joka perustuu saneluun neuvotteluiden sijaan.

AKT:n hallituksen jäsen ja Matkatoimistoalan työntekijöiden yhdistyksen Mailin puheenjohtaja Anita Hellman sanoo, että pakkolakipaketti heikentäisi vain työntekijöiden ehtoja. Hellman sanoo, etteivät pakkolait velvoita työnantajaa tai yrityksiä toimiin, joilla mahdollisesti saavutetut säästöt ohjattaisiin investointeihin ja tuotekehittelyyn.

– Hallituksen pelottelutaktiikka liittyen pakkolakien läpivientiin kertoo ylimielisestä asenteesta ja on silkkaa kansalaisten aliarviointia.

– Väitteet koskien Suomen kilpailukykyä laskevista tekijöistä sekä suomalaisen työvoiman kalleudesta ja työmarkkinoiden epävakaudesta verrattuna kilpailijoihin hipovat yksipuolisuudessaan naurettavuutta. Puhumattakaan siitä, että pelkästään lakipakettien sisältö, hallituksen muista toimista puhumattakaan, kertoo hallituksen asenteellisuudesta kansalaisia kohtaan. Sairaus ei ole laiskuutta, pitkäaikaistyöttömyys ei johdu haluttomuudesta tehdä töitä. Hallitus tavoittelee hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa, haluaa tehdä Suomesta halpatyövoiman maan, jossa mielivallalla voidaan hallita niin yrityksiä kuin yhteiskuntaa. Näitä toimia ei voida sulattaa. Joukkovoima on ainoa keino, jolla tämän kaltaisia esityksiä vastaan voidaan taistella.

JUHA VAINIO / LÄNNEN MEDIA

AKT:n väen vapaat kommentit kysymykseen, pitäisikö AKT:n jäsenten ryhtyä lakkoon, jos hallitus ei vedä pakkolakiesityksiään pois eduskunnasta

Ilmoita asiavirheestä