Suomen valtiontalous on ylivelkaantunut viimeisen 20 vuoden aikana. Kun korkotaso on noussut, velan määrä nousee rajusti ja talous on vakavassa kriisissä. EU on ottanut ohjaukseen Suomen talouspolitiikan korjaamisen. Hyvinvointivaltion edut ovat vaarassa rapautua, koska rahoitus on vaakalaudalla eikä ulkomailta saa velkaa loputtomasti, jos on maksukyvytön velan takaisinmaksuun.
Valtion sosiaaliedut maksetaan verokertymän avulla tai velkaa ottamalla, mm. Kelan etuudet kuten työttömyysturva (yleistuki), toimeentulotuki, lapsilisät, sairauspäivärahat ja kansaneläkkeet. Verotuksella tai velkarahalla rahoitetaan esim. koulutus, terveydenhuolto, vanhusten hoiva ja tiestön kunnossapito. Verokertymä koostuu yritysten ja kansalaisten maksamista veroista. Yrityksiä on kadonnut eikä uusia ole riittävästi ilmaantunut.
Valtion varakkuus perustuu toimeliaisiin yrityksiin ja ahkeriin kansalaisiin. Suomessa on paljon työttömiä, joista osa on jopa työhaluttomia, ja valinneet työttömyysetuuden, vaikka mahdollista olisi työllistyä ja hakeutua töihin joissa on työvoimapulaa. On myös töitä, joihin ei suomalaiset enää halua hakeutua. Esimerkiksi bussikuskit Helsingissä ja työväki kasvihuoneilla ja marjatiloilla ovat pääasiassa ulkomaalaisia. Valtio on aloittanut viime hallituskaudella sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, jossa järjestelmää selkiytetään ja työn vastaanottamisen etusijaisuuteen ja kannattavuuteen panostetaan.
Ruotsissa on mennyt taloudellisesti hyvin viimeiset 20 vuotta. Aikaisemmin siellä tehtiin samoja virheitä, joita Suomessa on tehty. Monet varakkaat ja toimeliaat ihmiset muuttivat pois Ruotsista mm. Britanniaan. Talouspolitiikan muutoksen ja verokevennysten jälkeen suuri osa pois muuttaneista palasi rahavaroineen ja osaamispääomineen takaisin Ruotsiin perustamaan yrityksiä ja työskentelemään Ruotsin hyväksi.
Ruotsissa omistamista ja varallisuutta, esim. perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, ei veroteta ankarasti kuten Suomessa, eikä Ruotsissa pidätetä ollenkaan lahja- tai perintöveroja. Tästä korjausliikkeestä Ruotsin kansantalous hyötyi ratkaisevasti ja on nykyään hyvällä mallilla mahdollistaen myös hyvinvointivaltion heikompiosaisten etuudet.
Suomessa Vasemmistoliitto on irtisanoutunut velkajarrusopimuksesta, jolla velkaantumisen kierrettä yritetään hillitä jatkossa. Hallitus on tehnyt toimia ja suunnitelmia Suomen valtiontalouden vähittäiseksi korjaamiseksi.
Vihervasemmisto haluaa päästä valtaan, eikä tahallaan tai ymmärryksen puutteen vuoksi käsitä talouden realiteetteja. Ihmisiä villitsee viha, kateus ja katkeruus, mikä uhkaa demokratiaa.
Sosiaaliturvan rahoitus on vaarassa romahtaa. Huolena on, että jatkossa päätäntäelimiin ja vaativiin virkatehtäviin ei hakeudu henkilöitä, joilla on viisautta, sivistystä, kykyä ja rakkautta kansaa kohtaan. Eduskunnan kyselytunti on esimerkki huutamisesta, vihanlietsonnasta ja kaunasta, mikä ei rakenna yhteiskuntaa vaan tuhoaa. Lietsonta voimistuu eduskuntavaalien alla.