Tunnistatko tämän tilanteen: työpäivän jälkeen olo on sumuinen ja väsynyt, vaikka fyysistä rasitusta ei juuri ole ollut? Pienetkin päätökset tuntuvat raskailta, keskittyminen herpaantuu ja sohva kutsuu. Nämä tuntemukset voivat kertoa siitä, että aivot ovat olleet päivän aikana kovalla kuormituksella.
Työelämässä on viime aikoina puhuttu paljon unesta ja palautumisesta. Näiden rinnalle keskusteluun on noussut myös aivojen hyvinvointi, sillä aivot eivät palaudu kuormituksesta vain nukkumalla. Omilla valinnoilla on merkitystä.
Kyse ei ole yksittäisten ihmisten kokemuksesta, vaan laajemmasta työelämän ilmiöstä. Työ muuttuu tietointensiivisemmäksi, tehtävät pirstaloituvat ja työpäivää rytmittävät viestit, keskeytykset ja jatkuva reagointi.
Kuormitus ei koske vain toimistotyötä
Aivojen kuormituksesta puhuttaessa esimerkkinä käytetään usein asiantuntijatyötä. Työpäivä voi täyttyä sähköposteista, palavereista, viesteistä ja jatkuvasti vaihtuvista tehtävistä. Työpäivän aikana hukkuu helposti kiireen tunteeseen ja aivojen palautumiselle ei jää tilaa.
Aivojen kognitiivinen kuormitus ei kuitenkaan rajoitu näyttöpäätetyöhön. Työssä kuin työssä aivot käsittelevät tietoa, tekevät päätöksiä, ratkaisevat ongelmia ja reagoivat muuttuviin tilanteisiin. Digitaaliset työvälineet, ilmoitukset ja jatkuva tietovirta lisäävät kuormitusta lähes kaikilla toimialoilla. Keskittyminen katkeaa, huomio siirtyy asiasta toiseen ja aivot joutuvat jatkuvasti arvioimaan, mihin pitäisi reagoida juuri nyt.
Aivokuormaa syntyy myös työpäivän ulkopuolella
Työ on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta. Aivojen hyvinvointiin vaikuttavat myös uni, palautuminen, liikunta, ravitsemus, sosiaaliset suhteet ja yhä digitaalisemmaksi muuttuva elämämme.
Jos palautumiselle jää liian vähän tilaa, voi kuormitus vähitellen kasautua. Se voi näkyä keskittymisvaikeuksina, muistamisen haasteina, ärtyneisyytenä, päätöksenteon hidastumisena tai jatkuvana kiireen tunteena.
Sopiva kuormitus kuuluu elämään ja auttaa meitä suoriutumaan. Aivojen kannalta olennaista on, että kuormituksen ja palautumisen välillä säilyy tasapaino.
Työelämä voisi ottaa oppia huippu-urheilusta
Huippu-urheilussa kuormitusta on kehittymisen ehto, mutta sitä myös seurataan tarkasti. Kehitystä ei synny ilman riittävää palautumista.
Sama ajattelutapa sopii työelämään. Kun työmäärä kasvaa, ratkaisu ei ole tehdä enemmän. On tärkeää tunnistaa, mikä kuormittaa, miten palaudutaan ja mitä arjessa voisi tehdä toisin.
Työssä aivojen hyvinvointia voivat tukea esimerkiksi työn rytmittäminen, keskeytysten vähentäminen, tauot, liike ja riittävä palautuminen työpäivän jälkeen.
Ensin pitää tietää, mikä kuormittaa
Aivojen kuormituksen haaste on siinä, että sitä ei aina huomaa ajoissa. Väsymykseen ja jatkuvaan kiireen tunteeseen on helppo tottua.
Aivojen hyvinvoinnin kehittäminen alkaa tunnistamisesta: mikä omassa arjessa kuormittaa ja mikä puolestaan tukee palautumista?
Kuortaneen Urheiluopiston Aivojen parhaaksi -kartoitus auttaa tekemään näitä tekijöitä näkyviksi. Kartoituksessa tarkastellaan työn ja arjen tasapainoa, unta ja palautumista, elämäntapoja sekä tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta aivojen hyvinvointiin. Sen tavoitteena on auttaa tunnistamaan kuormitustekijöitä ja löytämään keinoja niiden hallintaan.
Työntekijälle kartoitus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä oman arjen äärelle. Työnantajalle se tuo näkyväksi, millaiset tekijät henkilöstö kokee kuormittaviksi ja mihin työhyvinvoinnin kehittämistoimet kannattaa kohdentaa.
Kun näkymätön kuormitus tehdään näkyväksi, siihen on myös helpompi vaikuttaa.