Huomenna on uusi pitkä päivä, sanoi äiti.
– Aivan jokaisen oma alusta loppuun. Se on hauska ajatus.
Näin lausuu Muumimamma tarinassa Muumipappa ja meri. Korkeampaan kirjallisuuteen vihkiytyneet tietävät, että Muumimaassa meno on mallillaan. Pitkiä päiviä soljuu peräjälkeen, ja ne ovat hauskoja, koska ne ovat jokaisen omia aamusta iltaan.
Nyky-Suomessa äitien tilanne ei ole yhtä auvoinen. Toisin kuin Muumimammalla, uusi pitkä päivä on harvoin oma alusta loppuun. Voi olla, ettei se omaa aikaa näekään.
Sen sijaan valveillaoloaika jakaantuu työn, perheen ja monen muun asian kesken. Sitten sama toistuu ja äiti uupuu.
Tähän suuntaan viittaa tuore kansainvälinen tutkimus. Sen mukaan äidit ovat kaikkein uupuneimpia tasa-arvoisimmissa maissa, sellaisissa hyvinvointivaltioissa kuten Suomi.
Selvitykseen osallistui yli 11 500 äitiä 40 eri valtiosta.
Tutkimusta kommentoi STT:lle dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistolta. Hänestä vaikuttaa siltä, että huolimatta korkeasta tasa-arvosta koulutuksessa, työelämässä, terveydessä ja poliittisessa päätöksenteossa, täkäläiset äidit eivät välttämättä koe tasa-arvoa vanhemmuudessa.
Sorkkilan mukaan ”äidit voivat olla niin sanotusti tuplapaineen alla. He kokevat halua ja painetta osallistua tasa-arvoisesti työelämään, mutta sen lisäksi he edelleen kantavat suuren vastuun kodista ja lapsista.”
Perheenisänä edellinen on helppo vahvistaa. Tohdin kyllä sanoa, että meillä nykymiehillä on oma iso roolimme kotonakin. Siitä huolimatta lähes joka kodissa arkirumban kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja on perheen äiti.
Sen lisäksi moni mutsi tekee täyttä työpäivää työnantajalle, ennen kuin saapuu kotiin aloittaakseen toisen mokoman. Edellinen rupeama voi olla palkkashekin sanelema, mutta jälkimmäinen voi syntyä vain rakkaudesta lajiin. Rispektii.
Tulevana sunnuntaina on äitienpäivä. Juhlaan on syytä lähteä asenteella ”maksamme velkaa”.
Jokainen tietää, kuinka äiti on häntä vuosien mittaan hemmotellut. Nyt on sauma antaa vähän takaisin. Jos on oikein fiksu, voi ottaa sen ihan tavaksi.
Ihanteellisinta olisi, jos kaikki Suomen äidit voisivat viettää äitienpäivää vaikkapa mökkivieraina – saunoa ja uida (kylmä vesi friskaa), syödä hyvin jonkun muun laittamaa ruokaa ja vain nauttia, samalla saaden kuulla olevansa rakas ja tärkeä.
Aina kaikki ei käy kuin haaveissa, mutta lähelle voi päästä. Toivotaan parasta mahdollista äitienpäivää joka kotiin, ja muistetaan erityisesti Ukrainan äitejä.
Äitienpäivä on eri maissa eri päivinä, mutta yleisimmin toukokuussa. Ajankohta osuu nappiin. Luonto herää nyt kukoistukseen ja äidit jos ketkä sekä luovat että ylläpitävät elämää.
Siitä kelpaa kiittää aina.