Taiteeseen saa aivan uuden ulottuvuuden, kun piipahtaa Seinäjoen taidehallin uusissa näyttelyissä. Teokset herättävät tuntoja. Näyttelyt ääntelevät, tuoksuvat ja tuntuvat.
Mä leijun pilvissä, hihkuu kymmenvuotias pikkutyttö ja pyörii valkoisessa pumpulissa. Pehmeä vanu hyväilee ihoa, taustalla kuuluva lintujen laulu rentouttaa ja silmät painuvat kiinni. On ihana vain olla ja nauttia. Sitten paikalle ryntää puolenkymmentä pojanviikaria. Pumpuli pöllyää ja yhdessä hujauksessa siitä on tehty valkoinen vuori huoneen nurkkaan. Kuvataiteilija Anna-Lea Kopperin Tunnetila-näyttelyn nimikkotilataideteos on muuttanut muotoaan.
Pumpulihuone on ollut yksi Seinäjoen Taidenhallin kevään näyttelyiden vetonauloja. Kopperin töiden lisäksi esillä on Kehona-näyttely. Se on Porin lastenkulttuurikeskuksen ja Porin taidemuseon tuottama, Päivi Setälän kuratoima näyttely, joka pohtii kehollisen tiedon ja aistien merkitystä.
Kevään näyttelyt poikkeavat tavanomaisesta, sillä nyt taideteoksia saa koskettaa. Teokset ovat konkreettisessa vuorovaikutuksessa kokijan kanssa. Näyttelyssä keho ja kosketus vaikuttavat taideteoksiin ja kokemukseen niistä. Esimerkiksi Kirsi Jaakkolan liikkuva taideteos Super-Marja on miehen korkuinen kangaspallo, joka on päällystetty erilaisilla kankailla. Kun palloa pyörittää, kankaat antava aivoille aistituntumaa niin pehmeästä kuin kovastakin. Pallo rapisee ja kilisee punaiseksi valaistussa huoneessa mystisesti. Eri aistit tuottavat teoksista erilaista tietoa ja kokemusta.
Teksti ja kuvat
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu Eparista 16.5.
