Tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivien aikuisten mahdollisuus saada oikeanlaista apua paranee. Ensimmäiset aikuisten ADHD:tä koskevat käypä hoito -suositukset julkaistaan toukokuussa.
Lasten ja nuorten ADHD:hen verrattuna aikuisten ADHD on melko uusi asia julkisessa terveydenhuollossa.
Käypä hoito -työryhmään kuuluva Helsingin yliopiston psykiatrian dosentti Sami Leppämäki arvioi, että ADHD-oireyhtymästä kärsii 2–3 prosenttia aikuisista ja suurimmalla osalla oireyhtymästä kärsivistä ei ole diagnoosia.
– Täytyy muistaa, että kaikki joilla on oireita, eivät tarvitse tai halua hoitoa. He saattavat pärjätä oireiden kanssa hyvinkin ja ovat sopeuttaneet elämäänsä. Mutta on paljon aikuisia, jotka kärsivät asiasta.
Leppämäen mukaan ADHD etenkin hoitamattomana yhdistyy matalaan koulutustasoon, lyhyisiin työsuhteisiin, työttömyyteen ja ihmissuhdevaikeuksiin.
Hän arvelee, että merkittävä osa aikuisista, jotka eivät ole hoidon piirissä, voisivat hyötyä hoidosta huomattavasti. ADHD:n toteaminen ja hoito ovat parantaneet monen aikuisen työkykyä tai auttaneet heitä jatkamaan kesken jääneitä opintoja.
–Eikä tietenkään pidä väheksyä elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä perheen kanssa. Monet raportoivat, että asianmukainen hoito näkyy nimenomaan arjessa.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Ne laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.
Maria Kalliokoski / Lännen media