Koulumaailmassa on pitkään ollut vahvana ajatus, että aikuiset ovat niitä, jotka puuttuvat oppilaiden välisiin riita- ja kiusaamistilanteisiin. Nyt kouluissa kokeillaan toisenlaista lähestymistapaa.
Seinäjoen yhteiskoulussa, SYK:ssä, on ollut jo reilun vuoden ajan Verso-vertaissovittelutoimintaa.
Vertaissovittelutoiminnan ideana on, että vaikkapa kiusaamistilanteen osapuolet voivat sovitella tapahtuneen yhdessä vertaistensa oppilaiden kanssa. Verso-ilmoituksia tulee viikoittain muutama kappale, ja ne pyritään sovittelemaan niin pian kuin mahdollista.
Ilmoitukset tulevat joko sähköpostilla tai lomakkeella, jonka pääsee täyttämään pitkin koulua löytyvillä QR-koodeilla.
Verso-toimintaa on Suomessa ollut vuodesta 2001 lähtien varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen yksiköissä.
Vertaiselle uskalletaan puhua, aikuiselle huonommin
Sovittelijat ovat aina saman ikäisiä tai vanhempia, minkä takia yhdeksäsluokkalaisille sovittelijoille kertyy tapauksia enemmän kuin nuoremmille.
– Onhan tässä huomannut senkin, että sovittelutilanteissa meille kerrotaan enemmän tietoa tapahtuneesta kuin aikuisille. Eihän kaikki uskalla kertoa aikuisille, mitä on oikeasti tapahtunut, kertoo yhdeksäsluokkalainen Brandon Niskanen. Niskasesta toiminnassa palkitsevinta on, että pääsee tekemään konkreettisia tekoja kouluyhteisön eteen.
– Tarkoitus on pitää meidän kouluyhteisö sellaisena hyvänä paikkana, että kaikkien on hyvä tulla tänne ja täällä voi olla hymyssä suin.
Vieressä vertaissovittelijat Elia Niemi, Ida-Adelina Hemminki ja Pipsa Hautala nyökyttelevät päitään.
– Jos on itsellä kokemuksia kiusaamisesta, omista kokemuksista kertominen voi auttaa sovittelutilanteessa, että hei, näillä teoilla on seuraamuksia. Eihän se ole kenenkään mielestä kivaa, että koko yläasteesta muistaa vain sen kiusaamisen eikä mitään muuta, Hautala lisää.
SYK:ssä vertaissovittelijaoppilaita on kolmisenkymmentä, Verso-aikuisia kymmenkunta. Heidät on jaettu päiväkohtaisiin tiimeihin, joissa on kuusi oppilasta ja kaksi aikuista.
Kaikki sovittelutapaukset käydään läpi Verso-aikuisen kanssa, joka on yleensä opettaja tai joku muu kouluhenkilökuntaan kuuluva. Sovittelijoille kerrotaan tapauksen piirteet ja muut tiedot, ja vaikka sovittelun osapuolten välillä olisi enemmänkin historiaa, sovittelutilanteessa sovitellaan vain se, mistä on tehty Verso-ilmoitus.
Yleensä lopputuloksena on osapuolten tekemä sopimus, johon kirjataan osapuolten toiveet tai vaatimukset muutoksesta. Jälkiseurantatapaaminen sovitaan yleensä parin viikon päähän sovittelukäynnistä.
Sosiaalinen media on oma ulottuvuutensa
Millaisia tapauksia SYK:ssä sitten on?
– Kiusaamista, tönimistä, leikkipaini onkin muuttunut oikeaksi, Elia Niemi listaa.
– Tai sitten jotakuta on kuvattu ja video on lähetetty jonnekin. Tai jotain ilkeää on sanottu "läpällä", Ida-Adelina Hemminki jatkaa.
SYK:n vararehtori, Verso-aikuinen Lassi Kivistö mainitsee, että joillain aikuisilla saattaa olla vaikeuksia hahmottaa nuorten tärkeyttä vertaissovittelijoina.
– Aikuisten pitää uskaltaa luottaa näihin koulutuksen saaneisiin oppilaisiin. Välillä muistutan, että tehkää rohkeasti niitä ilmoituksia, kyllä me Verso-koulutuksen saaneet osaamme tehdä ratkaisun, että kuuluuko tapaus Versoon vai aikuisille, Kivistö toteaa vakavana.
– Yleensä nuoret haluavat hoitaa asiat hyvin ja kunnialla kotiin, kun heille antaa vastuuta.
Vastuunanto SYK:ssä on selkeästi onnistunut: Valtakunnallista Verso-toimintaa ylläpitävä Suomen sovittelufoorumi ry on myöntänyt SYK:n Verso-tiimille Vuoden kasvatuskentän sovittelija -palkinnon. Palkinto myönnetään ansiokkaasta ja aktiivisesta sovittelutyöstä toimintayksikössä, tässä tapauksessa erityisesti yläkoulun puolella.
– Olisi hienoa nähdä tätä toimintaa muissakin maakunnan kouluissa, Kivistö haaveilee.
