Päivi Rannan pitkä elämäntyö, yli 40 vuotta, Seinäjoen kirjastossa tulee pian päätökseensä. Hän siirtyy ansaitulle eläkkeelle 1. tammikuuta 2026.
Ranta tuli Seinäjoen kirjastoon töihin vuonna 1982 vastavalmistuneena kirjastomerkonomina, kun taloon etsittiin vakituista työntekijää musiikkiosastolle.
Vähän myöhemmin hän siirtyi musiikkiosastolta muutamaksi vuodeksi keskussairaalan laitoskirjastoon. Potilaiden hoitoajat olivat pitkiä, ja monille heistä lukeminen oli tärkeä henkireikä. Osastoilla kiersi kirjastokärry kaksi kertaa viikossa.
– Työ sairaalakirjastossa oli hyvin ihmisläheistä ja antoisaa aikaa. Sen jälkeen palasin omalle paikalleni pääkirjaston musiikkiosastolle, missä olen työskennellyt siitä saakka, Ranta kertoo.
Millaisia muutoksia kirjasto on kokenut neljän vuosikymmenen varrella, kun on siirrytty muun muassa digiaikaan?
– Kun nuorena aloitin, käytössä oli nyt hurjalta kuulostava kameralainaus. Kirjastokortti ja kirja valokuvattiin ja filmi lähetettiin kehitettäväksi. Tämän perusteella sitten karhuttiin niitä lainoja, jotka olivat myöhässä, Ranta muistelee.
– Tiedonhaku oli ylipäätään haastavaa ilman tietotekniikkaa. Apuna olivat kortistot, tietosanakirjat ja itsetehdyt luettelot. Lisäksi tärkeä apu – jota ei nykyään tulisi edes ajatelleeksi – oli asiakkaan ja virkailijan yhteinen muisti. Asioita mietittiin välillä huolellisesti yhdessä.
Atk mullisti
Kirjaston tiedonhaku siirrettiin atk-järjestelmään vuonna 1995. Se helpotti huomattavasti aineiston etsimistä.
– Sitä ennen kun onnistuin löytämään nuotit asiakkaan etsimiin kappaleisiin, ilo oli suuri ja molemminpuolinen, Ranta nauraa.
– Noista päivistä nuottien lainausmäärät kirjastossa ovat kaksinkertaistuneet. Myös cd-levyjä lainataan edelleen hyvin. Musiikkiosasto voi lainausten valossa mainiosti, Ranta tietää.
Kirjaston musiikkiosasto on kehittynyt ajan myötä myös monin muin tavoin. Nykyään on tarjolla vaikkapa verkkokurssi nimeltä Rockway, jonka avulla voi opetella soittamaan ja laulamaan. Musiikkiosastolla on myös käytettävissä digipiano, jonka ääreen voi istahtaa soittelemaan ilman ajanvarausta.
Ranta nostaa esiin myös Pommarin. Se on asiakkaiden varattavissa oleva soittohuone kaikilla bändisoittimilla ja lauluvahvistimilla.
– Saatavilla on myös ukuleleja, bongorummut, erilaisia viuluja ja niin edelleen. Soittimia löytyy. Lukuportaikko mahdollistaa myös konserttien järjestämisen, joita meillä on ollut epäsäännöllisen säännöllisesti. Tälle viikollekin on hankittu bändivieras asiakkaiden pikkujouluun, Ranta kertoo.
Arki näkyy kirjastossa
Yhteiskunnan ja katukuvan muutokset näkyvät myös kirjastossa ja sen arjessa.
– Maahanmuuttajat ovat yksi näkyvimmistä asiakasryhmistä nykyään. Kirjasto on kaikille avoin, tasa-arvoinen paikka, jonne voi tulla. Täällä on myös nuorisolle oma tila nimeltä Kupla. Kirjastoon voidaan lähteä tekemään jotain, mutta myös ihan vain oleilemaan.
Rannan mielestä hänen työssään parasta ovat olleet asiakastapaamiset.
– Se, että on saanut olla mukana myös iloissa ja suruissa. Asiakaspalvelussa tärkeintä on kuitenkin asiakkaan kohtaaminen. Se on ollut sitä ennen ja se on sitä edelleen.
Ranta jää ikävöimään myös hienoja ja humaaneja työkavereita.
– Mutta mikä ilo onkaan, kun saa tulla asiakkaana entiseen työpaikkaan. Eläkkeellä minulla on aikaa lukea. Lisäksi aion viettää aikaa lastenlasten kanssa, samoin muiden läheisten. Vielä kun siihen päälle lisää mökkeilyä ja matkustelua, niin tekemistä löytyy kyllä.