Työhyvinvointi on hyvinvointialueiden ja kuntien palveluiden perusta. Ilman työntekijöitä meillä ei ole palveluita. Ilman työrauhaa ei synny laadukasta tukea tai ohjausta.
Viime vuodet ovat olleet julkisella sektorilla yhtä muutosta ja sopeutusten myllerrystä, eikä loppua tälle rallille näy. Säästöohjelmat seuraavat toisiaan, organisaatiot uudistuvat ja työverkostot menevät uusiksi. Samalla työntekijöitä siirretään uusiin työtiloihin, jotka eivät palvele tai ovat sisäilmaltaan ongelmallisia. Tämä kaikki on kohtuutonta niin työntekijöille kuin asiakkaille.
Sosiaalialalla ja työllisyyspalveluissa on jo pitkään nähty, miten jatkuva muutos heikentää työssä jaksamista ja palveluiden laatua. Työntekijät vaihtuvat tiuhaan, eivätkä asiakkaat saa pysyvää ja tuttua kontaktia. Työskentelytavat muuttuvat nopeasti, eikä vakautta tai pitkäjänteisyyttä ole riittävästi.
Tässä kaikessa unohtuu yksi olennainen kysymys: Miksi tätä työtä tehdään? Asiakkaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen ei ole mahdollista, jos työntekijät eivät voi keskittyä perustehtäväänsä jatkuvien muutosten paineessa.
Hyvinvointialueilla tarvitaan nyt pitkäjänteisyyttä ja aikaa asettua. Sellaista kestävän kehityksen näkökulmaa, mikäli halutaan tuloksia. Neljän vuoden säästöohjelma antaisi tähän edellytykset, että työntekijöille pystytään antamaan työrauha.
Ei voida olettaa, että organisaatiota voi muuttaa loputtomasti ilman seurauksia. Jokainen uudistus tarkoittaa myös työhyvinvoinnin heikkenemistä, jos se toteutetaan ilman selkeää visiota, inhimillistä näkökulmaa ja raha edellä. Työntekijöiden kuunteleminen ei ole vain kaunis korulause, se on palveluiden laadun ja työssä jaksamisen edellytys.
Työtilojen merkitys työssä jaksamiselle on tärkeä. On kestämätöntä, että työntekijöitä siirretään tiloihin, joissa on sisäilmaongelmia ja sairastelu lisääntyy. Tämä on sekä inhimillinen että taloudellinen asia. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys maksavat enemmän kuin järkevien ratkaisujen etsiminen.
Hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa tarvitaan nyt inhimillisyyttä ja realismia. Muutokset ovat välttämättömiä, mutta jatkuva uudistaminen ilman työntekijöiden huomioimista ei ole hyvä ratkaisu. Nyt on aika palata ytimeen ja kysyä miksi tätä työtä tehdään ja miten sitä voidaan tehdä vaikuttavasti? Vakaa tilanne ja hyvinvoiva henkilöstö on edellytys laadukkaille julkisille palveluille.
Se on investointi, ei menoerä.
Noora Jussila
Vasemmistoliiton Pohjanmaan piirin pj.
Feministi vasemmalta