Perussuomalaisilla oli naisen kasvot ainakin torstaina, kun kansanedustaja Riikka Purra pitkään ounastellusti ilmoittautui puolueen puheenjohtajakisaan.
Puolue on vanhastaan erityisesti miesten suosima. Vuonna 2019 tehdyn eduskuntavaalitutkimuksen mukaan 27 prosenttia miehistä äänesti perussuomalaisia. Puolueen kannatus miesten keskuudessa oli entisestään vain vahvistunut edellisistä vuoden 2015 eduskuntavaaleista.
Tämä kehitys saattaa lähiaikoina pysähtyä, mikäli perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra valitaan elokuussa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Näin arvioi tietokirjaa perussuomalaisista viimeistelevä apulaisprofessori, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
Ennen Purraa puheenjohtajaehdokkaaksi oli ilmoittautunut kansanedustaja
– Naisissa on hyödyntämätöntä kannatuspotentiaalia, mikäli puolue onnistuisi paremmin puhuttelemaan naisäänestäjiä. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna naispuheenjohtaja voisi tehdä tästä helpompaa, Jokisipilä sanoo.
Purran henkilökohtainen instagram-profiili ei edusta lainkaan niitä mielikuvia, joita miesten suosiman, maahanmuuttoon ja ilmastotoimiin kriittisen puolueen puheenjohtajalta voisi odottaa.
”Varsin tyylitellyllä Instagram-tilillään Purra esittelee lähinnä terveellisen oloisia ruoka-annoksia ja mehujansa”, kirjoitti taannoin
Jokisipilä ei usko, että naispuheenjohtaja karkottaisi nykyisiä äänestäjiä.
– Kyllä ne asiakysymykset ratkaisevat.
– Kuntavaaleissa kaksikko kiersi vaalikenttää pitkälti yhdessä, Jokisipilä muistuttaa.
Sitä minkä roolin Halla-aho puheenjohtajan tehtävästä väistyttyään ottaa, Jokisipilä ei halua ennustaa. Hänen lokakuussa ilmestyvä kirjansa on nimeltään
Jokisipilän mukaan suomalaisessa politiikassa on kuitenkin kirjoittamaton sääntö, että edellinen puheenjohtaja ei toimi tehtävässä, jossa tämä toimisi läheisessä yhteistyössä uuden puheenjohtajan kanssa.
– En usko, että Halla-aho on tunkemassa uuden puheenjohtajan esikuntaan.
– Mitään radikaalia suunnanmuutosta puolueen linjassa en näe olevan tulossa kuka tahansa sitten valitaankin.
Perussuomalaisten aatemaailma muodostuu nykyisellään neljästä ydinkysymyksestä. Kansallismielisyyden, maahanmuuttokriittisyyden ja EU-kielteisyyden rinnalle on tullut ilmastotoimien kritisointi. Puolue kyseenalaistaa Jokisipilän mukaan ajatuksen siitä, että Suomi pystyisi toimillaan hidastamaan ilmastonmuutosta.
– Tässä on ideologinen ydinpaketti, mikä heillä on, ja siitä aika syvälle menevä yksimielisyys puolueen kannattajien, eduskuntaryhmän ja kentän keskuudessa vallitsee.
Julia Blomqvist