Suomessa ei ole muurilla ympäröityjä, vartioituja asuinalueita, joiden porteista pääsisi sisään vain kulkuluvalla.Tällainen ilmiö on kuitenkin tekemässä tuloaan länsinaapuriimme Ruotsiin. Eri puolille Ruotsia rakenteilla olevat aidatut asuinalueet ovat herättäneet runsaasti keskustelua.
– Suomeen tullessaan ilmiö herättäisi vielä enemmän keskustelua, asumista tutkiva sosiologian professori Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta sanoo.
Hän kertoo ymmärtävänsä hyvin, miksi aihe puhuttaa.
– Ajatellaan, että aidatut yhteisöt ovat hyvin toimeen tulevan, etuoikeutetun eliitin keino eristäytyä muusta väestöstä ja elää omassa kuplassaan. Ruotsalaisessa kulttuurissa tasa-arvo on hyvin keskeistä, Ruonavaara kertoo.
Maailmalla ilmiö on tuttu. Yhdysvalloissa aidatut yhteisöt ovat iso ja vakiintunut ilmiö. Aidattuja asuinyhteisöjä on jonkin verran myös Britanniassa, mutta Ruonavaaran mukaan ilmiöön suhtaudutaan siellä hyvin kielteisesti. Tieteellistä tutkimusta aiheesta löytyy Puolasta ja Argentiinasta.
Vartiointi ei ole aidattujen asuinalueiden ainoa yhteinen piirre.
– Muurin sisäpuolella voi olla erilaisia vapaa-ajan palveluita, kuten esimerkiksi uima-allas ja kuntosali. Asukkaille voi myös olla erilaisia käyttäytymissääntöjä siitä, mitä alueella saa tehdä.
Ruonavaaran mukaan ilmiössä on klubihyödykkeen piirteitä: maksetaan jäsenmaksu ja nautitaan sen tuomista hyödyistä.
– Tässä mielessä ilmiötä voi verrata jopa ammattiliiton jäsenyyteen. Näin ajateltuna ilmiö ei ole sellainen, joka olisi aivan vieras nykyisessä ympäristössämme. Kyllähän esimerkiksi kaupunkikeskustoissamme pääsy asuintalojen pihoihin on portein estetty.
Alueiden markkinoinnissa painotetaan turvallisuutta.
– Rikollisuudesta kärsivillä alueilla aitaamisesta voi olla hyötyäkin. Siksi tällainen onkin turhaa Suomessa. Toisaalta myös Ruotsin kohteita rakennetaan yhteiskunnassa, joka ei ole turvaton.
Hän uskoo, että myös Suomessa tällainen asuminen lisäisi sosiaalista segregaatiota eli sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan.
– Aidattu yhteisö myös sulkee kaupunkia ja tiloihin pääsyä. Tosin eihän tälläkään hetkellä kuka tahansa pääse kaikkiin pihoihin vaikkapa Helsingin keskustassa.
Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta näkee viitteitä aidatun asumisen tulosta Suomeen.
– Virossa näkyy jo merkkejä tästä. Se on tyypillisesti ilmiö, joka ilmaantuu tuloerojen kasvaessa, Lapintie kuvailee.
Iltapäivälehti Expressen otti viikko sitten perjantaina esille turvallisuusnäkökulman. Arkkitehtuurin professori Ola Nylander esitti, että eristämisen sijaan olisi luotava turvallisempia ympäristöjä muulla tavoin. Kolumnisti Alec Schulman kyseli kirjoituksessaan, miltä aitaaminen suojaa.
– Mikä on se elävä helvetti, joka uhkaa muurien ulkopuolella? Joululehtienmyyjätkö?
Ruotsissa on puhuttu myös jengiväkivallasta ja asuinalueiden eriytymisestä. Autojen järjestelmällinen polttaminen muun muassa Göteborgissa säikäytti ruotsalaisia elokuussa.
Fakta: Ruotsin "porttiyhdyskunnat"
– Lännen Media kertoi viikko sitten, että muureilla ympäröidyt asuinalueet ovat kuuma puheenaihe Ruotsissa.Iltapäivälehti Expressen uutisoi, että Onsalan taajamaan, Kungsbackan kuntaan, Länsi-Ruotsiin rakennetun Poppel Park -asuinalueen kaikki talot on myyty. Sitä on markkinoitu vartioituna ja aidattuna asuinympäristönä.
– Aluetta ympäröi noin metrin korkuinen aita. Sisään pääsee sisälle kauko-ohjattavasta portista. Muurin sisältä löytyy muun muassa alueen yhteinen uima-allas.
– Talojen hinnat ovat kivunneet yli 200 000 eurosta lähes 450 000 euroon, vaikka ne eivät ole neliöltään suuria. Suurimmissa asunnoissa on vähän yli 100 neliötä.
– Muita aidattuja kokonaisuuksia ovat Victoria Park Malmössä sekä alue Gnosjössa Smoolannissa.
Elina Melamies