Uutinen kertoi, että ulkomainen omistaja aikoo sulkea Ahvenanmaalla yli 40 vuotta toimineen sipsitehtaan. Norjalainen Orkla osti Taffel-sipsejä, ranskalaisia perunoita ja juustonaksuja valmistavan yrityksen osakkeet kymmenisen vuotta sitten.
Lopettamispäätös uhkaa viedä pelkästään tehtaalta yli sata työpaikkaa. Eikä saa unohtaa sitäkään, että maakunnassa tuotetuista perunoista 95 prosenttia toimitetaan tehtaalle. Myös kuljetusliikkeet ovat riippuvaisia perunanjalostajasta; joka päivä kymmenen täysperävaunurekkaa ajaa tehtaalta satamaan.
Tulevaisuus näyttää synkältä. Lehtihaastattelussa yksi yrityksen kolmesta perustajasta, 90-vuotias Lasse Mattsson myöntääkin katuvansa pörssissä olleen yhtiön osakkeiden myyntiä.
Katumisesta tai omantunnon tuskista sen sijaan ei ole merkkiäkään Suupohjan suurimmissa kunnissa, joissa kunnanisät pistivät vuonna 1995 menestyneen Jyllinkosken Sähkön lihoiksi. Jyllinkosken toimitusjohtajan Tapio Kuulan junailemassa kaupassa Kurikan, Kauhajoen, Närpiön kunnat myivät 15 kunnan alueella toimineen kurikkalaisyhtiön osake-enemmistön Länsivoimalle.
Seuraavassa vaiheessa tahtipuikkoa heiluttelikin sitten valtiojohtoinen Imatran Voima eli nykyinen Fortum. Se taas myi toimitusjohtajaksi vuonna 2009 nousseen Tapio Kuulan aloitteesta ja pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tuella sähkön siirtoverkkonsa vuoden 2013 lopulla kansainväliselle rahastolle, joka perusti kyseenalaista mainetta hinnankorotuksillaan saaneen Carunan.
Fortum perusteli myyntiä sillä, että verkon ylläpito antaa ainoastaan viiden prosentin vuosittaista tuottoa.
Kun Caruna on nyt näyttänyt kyntensä ja ilmoittanut nostavansa monopoliyhtiönä verkosta perimiään maksuja useilla kymmenillä prosenteilla, yrittäjät ja kuluttajat vaikeroivat kohtuuttomien maksujen edessä.
Miljoonakorotukset voivat esimerkiksi vaarantaa tomaatin ja kurkun talviviljelyn Närpiön kasvihuoneissa.
Osa ahnehtimisen taudinkuvaa on myös se, että erilaisia verokikkoja hyväksi käyttäen Caruna on maksanut yli 50 miljoonan euron tuloistaan Suomessa veroa ainoastaan 1,6 prosenttia.
Myös pääministeri Juha Sipilä on tuominnut lehtihaastattelussa verokikkailun ja pitänyt ilmiötä vastenmielisenä. Teknologiayrityksensä myynnillä vaurastuneen pääministerin pahoittelut eivät kuitenkaan vakuuta.
Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius syyttää Sipilää kaksinaismoralismista, koska tämä käyttää sijoitustensa suojana ns. kapitalisaatiosopimusta.
Tässä vaiheessa on pohjalaisten päättäjien, mutta myös meidän yksittäisten osakkaiden syytä tarkasti miettiä, miten toimitaan Elisan valtausyrityksen kohteeksi joutuneen Anvian suhteen.
Uskommeko koko sivun ilmoitusten mainoslauseita, hymyilevää valtaajayhtiön toimitusjohtajaa sekä hänen käskystään pohjalaisyhtiön erityistarkastuksia vaativia ja muita painostuskeinoja käyttäviä kylmäsilmäisiä lakimiehiä?
Vai luotammeko sittenkin enemmän hyvässä kunnossa olevan, 700 henkilöä työllistävän ja jo yli 130 vuotta toimineen yrityksen johdon taitoihin pitää Anvia kilpailukykyisenä myös tulevina vuosikymmeninä.
Pienomistajilla on nyt ratkaisun avaimet.
SEPPO NURMI
Kirjoittaja on vaasalainen toimittaja