Kuvittele yrityksen X viikkopalaveri. Kahvi on vähän liian väkevää, työkaveri valittaa katupölystä. Powerpoint-esitykset ovat hukassa, ja Teams pätkii jälleen, muistuttaen paikalla olijoita siitä, ettei yksikään päätös synny liian nopeasti.
Pöydän nurkassa istuu uusi hiljainen kollega, joka ei juo kahvia, vaan odottaa kärsivällisesti kokouksen alkua. Se on agentti.
Tekoälyagentti on juuri käynyt läpi myyntidatan, kilpailijoiden liikkeet, asiakaspalautteet ja tuoreimmat toimialauutiset.
Kun keskustelu kääntyy uuden palvelun lanseeraukseen, agentti nostaa pöytään kolme skenaariota: 1) mitä tapahtuu, jos lanseeraatte nyt, 2) mitä jos odotatte puoli vuotta, 3) entä jos kilpailija ehtii ensin?
Tekoälyagentti on käytännössä supernopea analyytikko, joka ei tarvitse kahvitaukoja. Se kaivaa datan, laskee vaihtoehdot ja huomaa riskit, jotka muuten jäisivät kokousmuistion marginaaliin. Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Päätöksiä se ei tee yksin.
Työterveyslaitoksen raportin "Tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä 2025" mukaan puolet suomalaisista yrityksistä käyttää jo tekoälyä, mutta vain 17 prosentilla on laadittu kirjallinen tekoälystrategia.
Hätkähdyttävin luku koskee kuitenkin koulutusta: Alle puolet tekoälyä käyttävistä yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään sen käyttöön. Yritykset siis rohkaisevat kokeilemaan uutta teknologiaa, mutta eivät opeta, mitä nappeja painaa ja miksi.
Suomen Yrittäjien kyselyn (2025) mukaan osaamisen puute on PK-yritysten suurin este tekoälyn käyttöönotolle. Tekoälyn tulo työelämään ei ole pelkästään teknologinen kysymys, vaan ennen kaikkea osaamiskysymys.
Tekoälyn tuomat muutokset näkyvät jo lainsäädännössä. EU:n tekoälyasetuksen artikla 4 velvoittaa kaikkia tekoälyä käyttäviä organisaatioita varmistamaan henkilöstön riittävän tekoälyosaamisen.
Tekoälyn ymmärtäminen ei ole enää mukava lisä, vaan osa normaalia työelämää. Koulutus auttaa arvioimaan tekoälyn tuottamaa tietoa kriittisesti ja käyttämään uusia työkaluja vastuullisesti, ettei osaaminen jää vain Youtube-tutoriaalien varaan.
Etelä-Pohjanmaalla tähän tarpeeseen vastaa Tampereen yliopiston ja Seinäjoen yliopistokeskuksen Getek-koulutus, joka tuo generatiivisen tekoälyn yliopisto-opinnot Seinäjoelle.
Yhteistyökumppaneina ovat paikalliset ohjelmistoalan yritykset River-IT ja Wirokit. Koulutus on suunnattu tietotyöläisille, yrittäjille, IT-alan osaajille sekä tekoälystä kiinnostuneille, jotka haluavat ymmärtää, mitä generatiivinen tekoäly on, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä on ja miten sitä voi hyödyntää käytännössä, esimerkiksi viestinnässä, kehittämisessä tai päätöksenteossa.
Opintoihin kuuluu myös lähituki Seinäjoella, joka antaa mahdollisuuden verkostoitua muiden opiskelijoiden ja paikallisten tekoälyammattilaisten kanssa. Näin oppiminen ei tapahdu yksin ruudun ääressä, vaan osana eteläpohjalaista tekoälyosaamisen yhteisöä. Ilmoittautuminen seuraaviin Getek-opintojaksoihin alkaa kesällä 2026.
Ehkä jonain päivänä tekoälyagentti todella istuu kokouspöydässäsi. Se ei vieläkään juo kahvia, eikä perustele johtopäätöksiään sillä, että ”näin on aina tehty”.
Nobel-palkittu taloustieteilijä Daron Acemoglun on kuvannut tekoälyn vaikutusta työelämään niin, että sen suurin merkitys syntyy ihmistyön täydentämisestä, ei sen korvaamisesta.
Siksi ratkaisevaa on, osaammeko kysyä tekoälyltä oikeita kysymyksiä, tulkita vastauksia ja kyseenalaistaa tarvittaessa. Lopullinen päätös ja vastuu säilyvät ihmisillä.