Af­ga­nis­tan ei vedä Suo­mes­ta vie­ras­tais­te­li­joi­ta

Turvallisuusjoukkojen sotilas partioi Afganistanin hallituksen tiedotuskeskuksen lähettyvillä pääkaupunki Kabulissa Talebanin iskun jälkeen.

Kaoottiseen tilaan ajautumassa olevassa Afganistanissa on suojelupoliisin arvion mukaan useita tuhansia vierastaistelijoita. Nämä ovat lähtöisin pääosin naapurimaista. Suomesta Afganistaniin kohdistuva vierastaistelijailmiö on sen sijaan ollut suojelupoliisin mukaan ainakin toistaiseksi hyvin vähäistä. Supo ei kommentoi mahdollisesti lähteneiden määrää tarkemmin.

Ääri-islamistinen Taleban on tiukentanut otettaan sen jälkeen, kun Nato-johtoiset länsijoukot aloittivat vetäytymisen maasta.

– Afganistan ei todennäköisesti vedä puoleensa eurooppalaisia vierastaistelijoita samalla tavalla kuin Syyria ja Irak, sillä alueelle on vaikeampaa matkustaa Euroopasta. Lisäksi esimerkiksi Talebanin ideologiassa korostuvat nationalistiset lähtökohdat, toteaa supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen.

Suurin osa vierastaistelijoista tukee Afganistanin hallitusta vastustavaa Talebania.

– Talebanista puhuttaessa on syytä muistaa, että kyseessä ei ole yhtenäinen ryhmä, vaan sen sisällä on monenlaisia intressejä. Muita radikaali-islamistisia ryhmittymiä Afganistanissa ovat al-Qaida ja Isil (Isis). Al-Qaida toimii Afganistanissa Talebanin liittolaisena. Suojelupoliisi seuraa Afganistanin tilanteen kehitystä ja arvioi sen mahdollisia vaikutuksia Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja Suomeen kohdistuvaan terroriuhkaan, Lehtonen jatkaa.

Taleban eroaa esimerkiksi Isis-terroristijärjestöstä siinä, että se on liikkeenä nationalistinen ja etnisyyteen pohjautuva. Pääosa talebaneista on pataaneja, eikä liike ole Isisin tai al-Qaidan tapaan profiloitunut tekemällä terrori-iskuja länsimaissa.

Talebanin ja Afganistanin hallituksen väliset taistelut ovat jatkuneet tällä viikolla sen jälkeen, kun Taleban oli viikonloppuna vallannut useita maakuntien pääkaupunkeja. Maanantaina järjestön kerrottiin valloittaneen maan pohjoisosissa sijaitsevan Aibakin. Taleban on pyrkinyt valtaamaan myös muun muassa Kandaharin, Lashkar Gahin ja Mazar-i-Sharifin kaupungit.

Keskiviikkona uutisoitiin Talebanin vallanneen Faizabadin kaupungin maan pohjoisosissa ja satojen afganistanilaissotilaiden antautuneen Kunduzin kaupungin lähellä.

Myös Taleban on kokenut menetyksiä. Afganistanin puolustusministeriö kertoi maanantaina hallituksen joukkojen surmanneen tai haavoittaneen satoja Talebanin taistelijoita kuluneen vuorokauden aikana. Kaoottisesta maasta saatavien tietojen paikkansapitävyys on kuitenkin epävarmaa.

Taleban on kiihdyttänyt hyökkäyksiään rajusti toukokuusta lähtien, jolloin Yhdysvaltain johtaman liittouman joukot aloittivat vetäytymisensä. Samoihin aikoihin alkoi myös viimeisten suomalaissotilaiden kotiuttaminen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on todennut, ettei hän kadu päätöstään vetää joukot Afganistanista. Biden on vakuuttanut Yhdysvaltojen antavan Afganistanin armeijalle yhä muun muassa ilmatukea.

Suomelta oli operaatiossa viime vaiheessa parikymmentä sotilasta, jotka toimivat hallituksen turvallisuusviranomaisten neuvonantajina, kouluttajina ja esikuntatehtävissä.

Maassa ehti palvella lähes 20 vuotta kestäneiden operaatioiden aikana kaikkiaan noin 2500 suomalaissotilasta. Näistä kaksi menehtyi ja 15 loukkaantui tehtävässä. Afganistanissa on lisäksi toiminut suomalaisia siviilikriisihallinnan työntekijöitä.

Suomi osallistui nyt päättyneen operaation lisäksi aiempaan, YK:n valtuuttamaan operaatioon.

Siinä missä Afganistan ei ole juuri vetänyt vierastaistelijoita Suomesta, Syyrian ia Irakin konfliktialueille lähti Suomesta ainakin 80 henkilöä. Lähtijöissä oli sekä miehiä että naisia ja osa heistä on kuollut alueella. Suomesta lähti sekä taistelijoita että näiden puolisoita.

Isisin vetovoima on suojelupoliisin mukaan heikentynyt kalifaatin menetettyä alueensa.

– Vierastaistelijailmiö ja ajatus kalifaatista oli merkittävässä roolissa 2010-luvun värväystoiminnassa. Tällä hetkellä värväämisellä pyritään vahvistamaan kotoperäisiä verkostoja. Konfliktialueiden sijaan kannustetaan toimimaan Euroopassa esimerkiksi tukitoiminnan tehtävissä, supo kuvailee uusimmassa vuosikirjassaan.

Terrorismilainsäädäntöä on kiristetty Suomessa viime aikoina ja lisää kiristyksiä on tulossa. Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt, että terroristisen ryhmän toimintaan osallistuminen kattaisi muun muassa varuste- ja ruokahuollon, hallinnon sekä ideologisen ja uskonnollisen terroristisen koulutuksen. Suomessa on pohdittu myös terroristiryhmän jäsenyyden kriminalisointia, mutta ongelmana olisi jäsenyyden todistaminen oikeudellisesti selkeästi.

Jussi Orell