Huonot elintavat ja ruokavaliovalinnat voivat johtaa siihen, että maksaan alkaa kertyä rasvaa. Jos tilanteeseen ei tee korjausliikkeitä, voi seurauksena olla rasvamaksa. Se on yleisin krooninen maksasairaus.
– Euroopan tutkimuksissa on katsottu, että noin 30 prosentilla aikuisista on rasvoittunut maksa. Suomessa luvut ovat samankaltaisia, kertoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett.
Maksan terveyttä kannattaa alkaa miettiä, jos on kertynyt ylimääräistä painoa. Teitto-Tuckett kannustaa mittaamaan vyötärönympäryksen, joka saisi miehillä olla korkeintaan sata senttimetriä ja naisilla 90 senttimetriä. Terveellinen paino ja olo puhuvat myös puolestaan.
– Jos itsestä tuntuu, että on aina väsynyt, eikä oikein jaksa mitään ja on haluton kaikkeen, niin siinä kohdin voi myös ajatella maksan terveyttä ja pohtia, olisiko syy siellä.
Rasvamaksa ei yleensä ilmoita olemassaolostaan ennen kuin se alkaa vaikuttaa maksan toimintaan. Se löytyykin usein sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä.
Painoa pois
Maksan terveyteen voi vaikuttaa paljon elintavoilla. Vaikka maksa olisi jo rasvoittunut, voi kurssin vielä kääntää.
– Rasvamaksa on alkuvaiheessa palautuva tila, eli meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä asialle jotain. Kun maksaa ei kuormita paljon erilaisilla asioilla ja on aktiivinen, se rupeaa tervehtymään, Teitto-Tuckett sanoo.
Usein maksan kuntoutus vaatii elämäntaparemonttia. Ensimmäinen askel on tavallisesti painon pudottaminen.
Teitto-Tuckettin mukaan rasvamaksan hoidossa suositus on 1–2 kilon painonpudotus kuukaudessa.
– Maltillinen painonlasku on yksi tärkeimmistä. Helpoiten se onnistuu punttisaliharjoittelulla, mutta kaikella liikunnalla on merkitystä.
Lisäksi hoidossa on paljon kyse omista valinnoista. Pienistäkin muutoksista voi olla iso apu. Teitto-Tuckett kertoo ravitsemusterapeutista, joka oli kehottanut asiakastaan vaihtamaan kovan rasvan pehmeisiin rasvoihin.
– Tämä oli ainoa muutos hänen ruokavaliossaan. Kolmen kuukauden aikana maksa-arvo oli laskenut normaaliin.
Alkoholi ei ainut syy
Rasvamaksan taustalla ylipainon lisäksi maksaa rasvoittavat metabolinen oireyhtymää, diabetes sekä erilaiset rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.
Epäterveelliset elintavat tai esimerkiksi stressaava elämäntilanne, jolloin saattaa suosia runsaskalorista ja ravintoarvoiltaan heikompaa ruokaa, ovat myös otollisia rasvamaksan kehittymiselle.
Jos maksan rasvoittumiseen ei puutu tai se pysyy piilevänä, maksa voi tulehtua ja siihen alkaa muodostua sidekudosta. Ajan mittaan tila voi johtaa maksakirroosiin.
Rasvamaksaan liittyy paljon stigmoja ja ennakkoluuloja. Monilla on vankka käsitys siitä, että sairauden taustalla on lähes aina alkoholinkäyttö, mutta myös absolutistilla voi olla rasvamaksa.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yli puolessa tapauksista aiheuttajana on saattanut olla muita asioita kuin alkoholi, Teitto-Tuckett taustoittaa.
Yleisin maksasairaus
- Rasvamaksa tarkoittaa rasvan kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksasta puhutaan kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista.
- Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus. Sitä esiintyy jopa kolmanneksella aikuisväestöstä.
- Ylipaino, varsinkin vyötärölihavuus, on merkittävin rasvamaksan aiheuttaja. Rasvamaksa on vahvasti yhteydessä tyypin 2 diabetekseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja verenpainetautiin.
- Rasvamaksan voi aiheuttaa myös esimerkiksi raskaus, nopea laihdutus, ravitsemushäiriöt, liiallinen hedelmäsokerin käyttö, krooniset infektiot tai jotkut lääkkeet. Lähes 70 prosentissa tapauksista rasvamaksa ei johdu runsaasta alkoholinkäytöstä.
- Rasvamaksa vaurioittaa maksaa. Se lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Maksakirroosiin liittyy maksasyövän riski. Suomessa yli 90% maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia.
- Rasvamaksaan ei ole lääkehoitoa. Ensisijainen hoitokeino on painonpudotus.