Ää­ri­liik­keet tör­mäys­kurs­sil­la it­se­näi­syys­päi­vä­nä – "Ti­lan­ne muut­tu­nut dra­maat­ti­ses­ti"

Tämän vuoden itsenäisyyspäivän mielenosoituksista on tulossa poikkeuksellisia, sillä Linnan juhlat olisivat jäämässä vähemmälle huomiolle mielenosoittajien osalta.

Ennakkotietojen mukaan päähuomio on 612-kulkueessa, jota antifasistisen Vapaus pelissä -tapahtuman jäsenet uhkaavat häiritä, koska kertovat vastustavansa äärioikeiston marssia.

Tilanne onkin Tampereen yliopiston tutkijan, sosiologian dosentin Eeva Luhtakallion mukaan muuttunut dramaattisesti, mutta hän ei pidä tätä yllätyksenä.

– Esimerkiksi Saksassa tämä kuvio, että kaksi tahoa on vastakkain, on ollut ihan pääsääntöinen mielenosoituksissa. Vaikka kysymys on suomalaisesta tilanteesta, niin tämähän on tällä hetkellä Euroopan laajuinen vastakkainasettelu, Luhtakallio kertoo.

612-tapahtuman nettisivuilla kerrotaan, että se on poliittisesti sitoutumaton. Viime vuonna kulkueeseen osallistui lehtitietojen mukaan kansallissosialistisen Kansallinen vastarinta -liikkeen jäseniä järjestyksenvalvojina. Lisäksi tapahtumalle perustetun nettisivuston haltija on äärioikeistolaisista kontakteistaan tunnettu Timo Hännikäinen.

612-kulkueeseen on ennakkotietojen mukaan liittymässä ihmisiä aiemmin päivällä olevista tapahtumista, kuten Itsenäinen Suomi 2015 -tapahtumasta. Tässä tilaisuudessa puhuu muun muassa perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Myös Hommafoorumille on varattu puheenvuoroja ja MV-lehden perustaja Ilja Janitskinilta luetaan kirje.

Alun perin itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa osoitettiin mieltä hallituksen politiikkaa vastaan. Vuodesta 1996 asti mielenosoitukset kulkivat nimellä kuokkavierasjuhlat, ja ensimmäisiä juhlia oli järjestämässä sittemmin vasemmistoliiton vaaliehdokkaanakin ollut Reko Ravela.

– Silloin koettiin, että eriarvoisuus yhteiskunnassa alkoi lisääntyä. Leikattiin sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita. Kaikki nämä olivat siinä taustalla, Ravela kertoo.

Kuokkavierastapahtumia järjestettiin vuoden 1996 jälkeen monena vuonna, mutta 2000-luvulla toiminta hiipui. Yksi syy Ravelan mukaan oli se, ettei mielenosoitusta koettu enää mielekkääksi toimintatavaksi. Luhtakallio puolestaan kertoo, että kritiikki kuokkavierasjuhlia vastaan oli niin kovaa, että se vaikutti myös.

Myöhemmin itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ovat taas palanneet ja Luhtakallion mukaan etenkin vuonna 2013 Tampereella järjestetystä Kiakkovieras-tapahtumasta kuvio varsinaisesti aktivoitui uudestaan.

– Tampereella on pitkät perinteet aktivismissa. Sinänsä se ei ole yllättävää.

Kahtena viime vuotena mielenosoitusten yhteydessä tapahtuneita järjestyshäiriöitä on paheksuttu voimakkaasti. Luhtakallion mukaan Suomessa mielenosoituksiin suhtaudutaan herkästi.

– Olen tutkinut ranskalaista mielenosoituskulttuuria ja siellä mielenosoituksiin ei suhtauduta niin kauhistuneesti kuin taas täällä herkästi tapahtuu, Luhtakallio kertoo.

AKI LAUROKARI/LÄNNEN MEDIA

Ilmoita asiavirheestä