Nato pitää illalla ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään Turkin ja Syyrian rajalla sattunutta venäläiskoneen alasampumista.
Turkki ampui koneen alas tiistaiaamuna. Maan viranomaiset sanovat, että kone loukkasi Turkin ilmatilaa. Venäjä puolestaan kiistää ilmatilaloukkaukseen. Venäjä presidentti Vladimir Putin on jo kuvaillut Turkkia selkäänpuukottajaksi.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että lännen ja Venäjän välinen tilanne on herkkä, muttei usko koneen alasampumisen johtavan sotilaalliseen selkkaukseen.
– En usko tämän episodin laukaisevan mitään laajempia tapahtumasarjoja. Tietenkin sillä edellytyksellä, että eri osapuolet toimivat rationaalisesti. Jos Venäjän haluaa korottaa panoksia ja osoittaa Turkille omaa mahtia, voi tilanne riistäytyä käsistä.
Aaltola sanoo, ettei Venäjällä olisi edes sotilaallista kykyä ja intressiä haastaa Turkkia sotilaallisesti.
– Alueellisesti Venäjällä ei ole tarpeeksi asevoimaa uhmaamaan Turkkia. Venäjän asevoimat ovat kauempana – ja tietenkin Nato-pelote kummittele varmasti Venäjän mielessä. Toisaalta, en näkisi, että Turkillakaan olisi halua joutua tällaiseen eskaloituvaan prosessiin.
Aaltola arvioi, ettei Turkin tarkoituksena ollut eskaloida maiden välistä tilannetta, kun se ampui venäläiskoneen alas, vaan osoittaa, ettei maan ilmatilaa loukata ilman seurauksia.
Venäjän on raportoitu loukkaavan useita kertoja useiden eri maiden ilmatiloja lähiaikoina. Nato varoitti Venäjää jo lokakuussa Turkin ilmatilaloukkauksista. Aaltolan mukaan Venäjä haluaa jatkuvilla ilmatilaloukkauksilla kyseenalaistaa kansainvälisoikeudellisia sääntöjä.
– Tämä on itsensä vahvaksi tuntevan suurvallan toimenpide, jolla halutaan kyseenalaistaa ja rapauttaa näitä sääntöjä.
Aaltola arvioi, että Moskovassa ollaan yllättyneitä siitä, miten voimakkaasti Turkki vastasi Venäjän ilmatilaloukkaukseen.
– Luulen, että siellä ollaan vähän hämmästyneitä Turkin tehokkuudesta ja tarmokkuudesta. Tämä on varmasti yllättänyt ihmisiä Moskovassa. Venäjän suurvaltastatus on samalla saanut kuprun. Kysymys kuuluu, miten Venäjä vastaa tähän asiaan.
Aaltolan mukaan sekä Venäjä että Turkki ovat haluttomia menettämään kasvojaan, minkä vuoksi jälkipyykkiä on luvassa.
– Tilanne oli vähän nolo Venäjän kannalta, kun heidän kone pudotettiin. Se vaatii jonkinlaisia vastatoimia, joko verbaalisia tai sitten taloudellisia, esimerkiksi turismiin liittyviä sanktioita.
Vaikka tilanne on tällä hetkellä kireä Nato-maa Turkin ja Venäjän välillä, Aaltola ei usko, että Naton ylimääräisessä kokouksessa käsitellään viidettä artiklaa tai edes neljättä artiklaa. Kevyemmän 4. artiklan mukaan Nato-maa voi pyytää muilta arviota uhkan luonteesta ja Natolle mahdollisuuden suunnitella yhteisiä toimia.
– Luulisin, että kokous on tässä vaiheessa enemmän symbolinen. Siellä luodaan yhteinen tilannekuva ja osoitetaan yhtenäisyyttä. Kokous on samalla signaali ulospäin Nato-maiden yhtenäisyydestä, Aaltola sanoo.
Venäjä ja länsimaat ovat saaneet yhteisen vihollisen Isisistä, ja moni on odottanut, että Venäjän ja lännen välit paranisivat Isisin vastaisten operaatioiden myötä.
Aaltolan mukaan liikahduksia on tapahtunut ja yhteistä ymmärrystä on saatu aikaan siitä, mikä olisi mahdollinen tiekartta Syyrian tilanteen ratkaisuun. Hän kuitenkin painottaa, että lännen ja Venäjän intressit Syyriassa ovat täysin ristiriitaisia.
– Kaikki ovat sitä mieltä, että kriisi pitäisi saada loppumaan ja Isis pitäisi saada kitkettyä pois. Keskeinen kipupiste on kuitenkin al-Assadin kohtalo, Aaltola viittaa Syyrian presidenttiin Bashar al-Assadiin.
Aaltola sanoo, että al-Assad on ollut Venäjän liittolainen, ja Venäjä mielellään näkisi al-Assadin tai tämän läheisten intressiryhmien jäävän merkittävään rooliin Syyriassa.
– Länsi on sitä mieltä, että kriisi ei lopu koskaan, jos johtoon ei nouse maan laaja sunniväestö. Vihan kierre ei lakkaa ennen kuin vihan keskeinen kohde, eli al-Assad, väistyy.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA