Arkkitehti Alvar Aalto on syntynyt Kuortaneella ja viettänyt lapsuutensa kesäaikoja Alajärvellä. Alajärvelle ovat toteutuneet myös hänen ensimmäiset rakennussuunnitelmansa.
Lapsuudessa kehittyy perusta ihmisen tuleville taidoille. Ensimmäisinä vuosina muotoutuu minäkuva vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Kävelemään oppiessaan lapsi tutkii ja ottaa haltuunsa ympäröivää maailmaa. Mielikuvitusleikit peilaavat nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Myöhemmin nuoruusvuosina eriytyy muusta ympäristöstä oma yksilöllisyys ja elämän ihanteet.
Puolisoilla, toimiston työntekijöillä, arkkitehdeilla, sisustusarkkitehdeilla, insinööreillä, rakennuttajilla, rakentajilla ja tuotevalmistajilla on ollut oma osuutensa Aaltojen arkkitehtuurin luomisprosessissa.
Arkkitehtuuri ilmentää ajan henkeä. Aaltojen varhaisissa töissä on rakennusperinteestä ammentavia uusklassillisia piirteitä. Tyyli vaihtui vähitellen uutta ajattelua ilmentäväksi funktionalismiksi. Modernilla arkkitehtuurilla vastattiin ajan haasteisiin ja tarpeisiin. Tarkoituksenmukaisuudella, toiminnallisuudella ja uusilla teollisilla materiaaleilla toteutettiin ajalle tyypillistä muotokieltä. Aaltojen arkkitehtuurissa korostuivat kansalliset ja Suomen luontoon viittaavat teemat. “Olen tahtonut alleviivata rakennustaiteen sisäisimpänä ominaisuutena luonnonmukaista orgaanista elämää muistuttavaa vaihtelua ja kasvua. Tahtoisin sanoa, että tämä loppujen lopuksi on rakennustaiteen todellinen tyyli.” (Aalto 1938).
Luonnonmuodoista lähtevä rakennusmassoittelu toistaa maiseman, maaston ja kasvillisuuden monimuotoisuutta. Rakennetulla ympäristöllä on suora yhteys luonnonjärjestykseen, jossa kokonaisuus ja osat elävät yhdessä. Aaltojen arkkitehtuuri ulottuu aluekokonaisuuksista ja asemakaavoista julkisiin rakennuksiin, asuinrakennuksiin ja sisustuksen yksityiskohtiin. Huonekalut, tekstiilit ja lasiesineet sekä ulkotilojen terassoinnit, pergolat ja riukuaidat synnyttävät luontosuhdetta korostavan kokonaistaideteoksen.
Aaltojen arkkitehtuuri yhdistää vastakohtaisuuksia ja synnyttää kaikille hyvää ympäristöä. Luonto ja rakennettu ympäristö sulautuvat yhtenäiseksi elämän näyttämöksi, jossa on sekä kaupunkia että maaseutua, keinotekoista ja luonnollista, yksilöllistä ja standardisoitua, elitismiä ja sosiaalista minimiasumista. Vastakohtaisuudet näyttäytyvät Aaltojen arkkitehtuurissa runollisuutena.
Alvar Aalto Akatemian kansainvälinen tutkija- ja asiantuntijaverkosto kokoontuu säännöllisesti symposiumeihin ja seminaareihin keskustelemaan Aaltojen arkkitehtuuriperinnöstä, sen ajattomasta arvosta.
Miten ovat Alajärven metsät vaikuttaneet Aaltojen arkkitehtuuriajatteluun? Onko Aalto saanut virikkeitä Frank Lloyd Wrightin suunnittelemista rakennuksista? Millainen on Aaltojen ja aikakauden arkkitehtien, kuten esimerkiksi Hans Scharounin, arkkkitehtuurin yhtenevyys? Mikä merkitys on Aaltojen laajoilla kotimaisilla ja kansainvälisillä suhteilla? Miten Aaltojen arkkitehtuuri heijastuu myöhemmin arkkitehtien suunnittelutyöhön maailmanlaajuisesti?
Kriittisistäkin kannanotoista huolimatta Aaltojen vaikutus kotimaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuurikehitykseen on tutkitusti huomattava.
Aaltojen arkkitehtuurin ominaispiirteenä on ennakkoluuloton luova ote. Katse suuntautuu tulevaisuuteen. Alvar Aallon henkilökohtainen kädenjälki näkyy pehmeällä lyijykynällä piirretyissä luonto- ja arkkitehtuuripiirroksissa sekä luonnoksissa, joilla hän on ideoinut ja kommunikoinut muiden suunnittelutyöhön osallistuneiden kanssa. Niissä on näkyvillä Alvar Aallon eloisasti kaartuva vapaa viiva.