Noin 70 000 turkiseläintä on määrätty lopetettavaksi lintuinfluenssariskin vuoksi, kertoi osastonjohtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta tiistai-iltana STT:lle. Lopetettavista eläimistä 30 000 on minkkejä ja 40 000 kettuja.
Lopetettavien eläinten määrä lisääntyy vielä päätöksen myötä, Laaksonen arvioi. Heinäkuun loppuun mennessä lintuinfluenssaa oli todettu 20 turkistarhalla, joista kolmella on minkkejä.
– Kyllä tämä tulee lisäämään, näissä on muutama isompi minkkitarha, joissa on paljon minkkejä, Laaksonen kertoo.
Valtaosa tartunnoista on todettu kettutarhoilla.
Tähän mennessä Ruokavirasto on tehnyt eläinten lopetusmääräyksen kolmelle turkistarhalle. Näistä kaksi on minkki- ja kettutiloja ja yksi kettutila.
Uusien lopetusmääräysten valmistelu jatkuu tällä viikolla.
Ruokavirasto kertoo, että tällä hetkellä tutkittavana on neljän tarhan näytteet.
Minkissä erityisriski leviämiselle
Ruokavirasto määrää kaikki minkit lopetettavaksi niiltä turkistarhoilta, joilta on löydetty lintuinfluenssaa. Sen sijaan kettujen ja supikoirien lopetuspäätökset tehdään yhä tapauskohtaisen harkinnan mukaan.
Ruokaviraston mukaan minkki on lintuinfluenssatartuntojen kannalta erityisen ongelmallinen laji, koska minkin ylähengitysteissä on sekä lintujen että ihmisten influenssaviruksia sitovia reseptoreita. Kumpikin influenssatyyppi tarttuu siis herkästi minkkiin. Tämän takia minkki voi olla muita nisäkkäitä alttiimpi lintuinfluenssan väli-isäntä, jossa influenssavirus voi muuntua tehokkaammin ihmisiä tartuttavaksi.
– Tällaisten virusmuunnosten estämiseksi on tärkeää hävittää kaikki minkit tartunnan saaneilta turkistarhoilta, virasto perustelee tiedotteessaan.
Päätöksessä on huomioitu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemys.
Eläimistä voi hakea korvausta
Kettujen ja supikoirien osalta Ruokavirasto voi määrätä kaikki tai osan turkistarhan eläimistä lopetettavaksi. On myös mahdollista, ettei kettuja tai supikoiria määrätä lainkaan lopetettavaksi, jos oireet ja lisääntynyt kuolleisuus ovat turkistarhalla jo loppuneet.
Jos tartunnan saaneiden tarhojen kaikkia eläimiä ei ole määrätty lopetettavaksi, tartuntatilannetta seurataan toistuvasti. Ruokavirasto voi laajentaa lopetuspäätöksiä seurannan tulosten perusteella.
Lopetettavaksi määrätyistä eläimistä maksetaan korvaus niiden omistajille. Korvaus haetaan Ruokavirastosta.
Eläintautilain mukaan korvauksena suoritetaan eläimen käypä arvo, joka sillä olisi ollut ilman viranomaisen määräyksen perusteena olevaa eläintautia.
– Tällä hetkellä meillä ei ole vielä käsitystä, mikä olisi käypä arvo aikuiselle eläimelle tai pennulle, sanoo Laaksonen.
Korvaushakemuksia ei ole vielä tullut, koska lopetukset eivät ole yhdelläkään tarhalla vielä ohi.
Leviämisen ehkäisemiseksi myönnettiin poikkeuslupa
Lintuinfluenssan epäillään levinneen turkistiloille villilintujen, kuten lokkien, välittämänä. Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan tiettyjen lintulajien edustajien tappamiseksi heinäkuun lopussa, kun lintujen rauhoitusaika oli vielä käynnissä.
Nyt rauhoitusaika on päättynyt, joten rauhoittamattomien lintujen pyyntiin ei tarvitse enää poikkeuslupaa.
Lähes 10 000 linnun poikkeusluvat myönnettiin yhteensä noin 450 turkistarhalle ja niiden välittömään läheisyyteen.
Vielä ei ole tiedossa, paljonko lintuja on poikkeusluvan nojalla pyydetty, kertoo riistasuunnittelija Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta. Saalisilmoitus tulee tehdä viikon sisään poikkeusluvan voimassaolon päättymisestä.
Salon mukaan saalisilmoitustenkin jälkeen voi olla hankala arvioida, onko poikkeuslupa vähentänyt lintuinfluenssan leviämistä.
– Varmaan pystytään sen verran päättelemään, että jos sitä (poikkeuslupaa) on jonkin verran käytetty, niin on ollut jonkinlainen tarve luvan käyttämiselle, koska se ampuminen oli kuitenkin ehdoissa asetettu ihan viimeissijaiseksi keinoksi, kertoo Salo STT:lle.
Riistakeskuksen päätöksessä todetaan, että vaikka korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiksi tulee käyttää ensisijaisina keinoina muita suojaus- ja karkotuskeinoja, viimeisenä keinona tulee olla myös rauhoittamattomien lintujen tappaminen.
Lokkien käsittelyssä noudatettava hyvää hygieniaa
THL ja Ruokavirasto ovat arvioineet lintuinfluenssaepidemian aiheuttamaa riskiä metsästyksessä.
Tämänhetkisen arvion mukaan riski tartunnoille on sorsien heimoon kuuluvien lintujen, kuten haahkojen ja hanhien, sekä varislintujen kohdalla pieni. Jos järvellä on todettu lokkien joukkokuolemia, sorsien heimoon kuuluvien lintujen riski tartunnoille voi olla suurentunut.
Riskianalyysissä suositellaan muun muassa, että harmaalokkien ja merilokkien metsästyksestä pidättäydytään. Lokkeja metsästetään Suomessa riistanhoidollisista syistä.
Jos lokkeja ammutaan turkistarhojen suojaamiseksi, on lintujen käsittelyssä noudatettava erityisen hyvää hygieniaa.
Riistalintuja ei myöskään pidä ruokkia, sillä se voi lisätä esimerkiksi sorsien heimoon kuuluvien lintujen ja lokkien välisiä kontakteja.
Metsästäjien olisi huolehdittava, ettei koira pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä. Koiran terveyttä tulee myös seurata lintuinfluenssan oireiden varalta.