Perussuomalaiset ilmoitti tiistaina, että hallintarekisteri ei päädykään eduskunnan käsittelyyn – ainakaan vielä. Uudistuksen sisältävästä lakiesityksestä oli tarkoitus äänestää keskiviikkona.
Hallintarekisteriä ajoi jo edellinen hallitus, mutta tuolloin hankkeesta luovuttiin laajan vastustuksen vuoksi. Nyt uudelleen muotoiltu esitys meni eduskunnan talousvaliokunnassa läpi, kun perussuomalaiset pyörsi aiemman kielteisen kantansa. Perussuomalaiset sai esitykseen mukaan ponnen, jonka mukaan lakiin pitää valmistella eräänlainen raippavero. Perussuomalaiset haluaa osingoille ainakin 50 prosentin lähdeveron siinä tapauksessa, että hallintarekisteriä käytetään osakkeiden omistajan salaamiseksi. Ilmeisesti lähdeveron säätäminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin oli alun perin ajateltu.
Hallitus ja valtiovarainministeriö ovat perustelleet hallintarekisterien sallimista pakolla. Niiden mukaan EU-säännökset pakottavat Suomea. Muun muassa Osakesäästäjien keskusliitto on kritisoinut esitystä. Lännen Media kysyi liiton puheenjohtajalta, professori Timo Rothoviukselta , mistä hallintarekisterissä oikein on kyse.
1. Mikä muuttuu, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen?
– Periaatteessa mahdollistuu suomalaisellekin henkilölle käyttää hallintarekisteriä niillä edellytyksillä, joita lakiesityksessä on. Eli yrityksen, jonka osakkeita omistetaan, täytyy myös laskea osakkeensa liikkeelle jossain muualla kuin Suomessa.
2. Kuka hallintarekistereistä hyötyy ja miten?
– Tietenkin palveluntarjoaja, joka hallintarekisteriä pyörittää, on yksi hyötyjä. Sen ei tarvitse maksaa ulkopuolisille mitään, vaan se voi pitää itsellään maksut, jotka tulevat osakkeiden säilyttämisestä. Myös osakkeenomistaja voi nähdä itselleen hyötynä, etteivät muut pääse katselemaan hänen omistuksiaan.
3. Miten nykyinen ja edellinen lakiesitys eroavat toisistaan?
– Yksityiskohtia en tunne, mutta ero lienee siinä, että yrityksen osakkeiden täytyy olla ulkomailla liikkeeseen laskettuja. Aiemmassa ehdotuksessa sitä ei vaadittu, vaan periaatteessa kuka tahansa olisi voinut rekisteröidä osakkeensa ulkomaille.
4. Onko lakimuutos pakko tehdä?
– Minun mielestäni vanhalla systeemillä olisi voitu jatkaa, jos olisi haluttu. EU-säännöksissä on mielestäni ihan selkeästi sanottu, että jos jossakin maassa on ollut voimassa toisenlainen systeemi, sitä voidaan jatkaa.
5. Tuleeko perussuomalaisten vaatima vähintään viidenkymmenen prosentin lähdevero ja mitä se tarkoittaa?
– Tuo on hyvä kysymys. En ole itsekään täysin ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa. On selvä, ettei niin isoa lähdeveroa kukaan ala maksamaan. Jos maksua ei oikeasti pysty kiertämään, se kyllä estää hallintarekisterien käytön. Mutta epäilen vahvasti, että se pystytään kyllä kiertämään.
+1 Miten voidaan verottaa osakeomistuksia, joiden omistajaa ei tiedetä?
– Ainoastaan sillä tavalla, että omistaja itse kertoo verottajalle omistuksistaan. Mitään muuta keinoa verottajalla ei käytännössä ole saada niitä tietoja. Erityisesti jos käytetään maata, jossa asian kanssa ei olla niin tarkkoja, ei sieltä kukaan kerro Suomen verottajalle tietoja. Tosin laki määrää, että omistukset pitää kertoa verottajalle, mutta tuskin kovin moni niitä kertoisi, jos joutuisi maksamaan 50 prosenttia veroja. Ainakin yksi syy siirtää omistuksia hallintarekisteriin on päästä veroista eroon. Joten olisi aika erikoista, että niitä tällaisessa tapauksessa alettaisiin vapaaehtoisesti ilmoittelemaan.
RAMI NIEMINEN