Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti budjettiriihessä 19.9. ensimmäisestä talousarvioesityksestään. Hallituksen vuoden 2024 budjettiesityksen loppusumma on 87,9 miljardia euroa ja budjetin tulot ovat 76,3 miljardia euroa. Budjetti on siis 11,5 miljardia euroa alijäämäinen.
Miten tässä näin kävi? Eikö tämän hallituksen pitänyt kääntää velkatrendiä?
Samaan aikaan oppositiosta kuullaan ääniä, jotka kysyvät, miksi hallitus säästää niin paljon!
Mainitakseni muutamia julkisessa keskustelussa kuultuja kysymyksiä ja kommentteja.
Hallituksen talous- ja rahoituspolitiikan lähtökohtana on, että hyvinvointiyhteiskunta on turvattu myös tuleville sukupolville. Finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen valtion velkakehitystä.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettona 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.
Suorat sopeutumistoimenpiteet ovat taasen nettomääräisesti noin 4 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä haetaan myös lähes 2 miljardin euron vahvistusta vuoden 2027 tasolle.
Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2024 on 11,5 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on 1,4 miljardia euroa isompi kuin viime keväänä julkisen talouden teknisessä suunnitelmassa arvioitiin.
Miksi?
Siksi, että valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmiksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa.
Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät pysyvät menolisäykset. Päivittyneen arvion mukaan hyvinvointialueiden menot ylittävät selvästi edellisen hallituksen arvioiman tason vuoden 2025 jälkikäteistarkastuksessa.
Korkotason nousu puolestaan kasvattaa valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa vuodesta 2022.
Mitä muuta se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että jos nykyinen hallitus olisi jatkanut samalla linjalla kuin Marinin hallitus eikä olisi tehnyt sopeutustoimenpiteitä, alijäämä olisi kasvanut 13 miljardiin ehdotetun 11,5 miljardin euron sijaan. Ero on siis 1,5 miljardia vähemmän alijäämää.
Valitettavasti valtion velkataakka kasvaa edelleen. Mutta vähemmän kuin mikä muuten olisi ollut tosiasiallinen tilanne ilman sopeuttamista ja säästöjä.
Minusta on outoa, että oppositio, joka ei ennen vaaleja ollut valmis säästämään tai sopeuttamaan 6 miljardia vaalikaudella eli keskimäärin 1,5 miljardia vuodessa, nyt toisaalta valittaa, että hallitus säästää liikaa, mutta toisaalta pitää alijäämää liian suurena.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon menolisäysten sopeuttamista on kritisoitu.
Tosiasia on, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat useilla miljardeilla, vaikka hallitus päättää miljardien suuruisista sopeutuksista. Vuoden 2023 budjettiin verrattuna hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vielä noin 4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 asti. Sopeutustoimista huolimatta.
Kyse ei siis ole leikkauksista, vaan kustannusten nousun hillitsemisestä.
Tämän hallituksen tärkein tehtävä on kääntää Suomi kestävän kasvun uralle, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut myös seuraaville sukupolville
Peter Östman
KD:n kansanedustaja Luodosta