VAASA
Kaikkia niitä henkilöitä, joilla on maksamattomia hammaslääkärilaskuja, pyydetään 30 p:n kuluessa järjestämään ne uhalla, että joutuvat hammaslääkärien mustaan kirjaan, joka myöhemmin julkaistaan.
Tällaisen ukaasin laittoi Vaasan hammaslääkäriseura silloiseen Vaasa-lehteen vuonna 1937.
Ilmoitus löytyy vasta julkaistusta historiikista Haloo – Hallå. 100 vuotta Vaasan hammaslääkäriseuran vaiheita .
Hammaslääkärien keskenään sopima musta kirja -käytäntö on vain yksi esimerkki siitä, kuinka yhtä köyttä hammaslääkärit ovat vetäneet Vaasan seudulla jo vuosisadan ajan.
Kollegiaalisuus on tärkeää tänä päivänäkin. Se näkyy esimerkiksi parhaillaan tekeillä olevassa sote-uudistuksessa.
– Se ei ole ihan helppo asia. Vahva kollegiaalisuus auttaa siihen, että pystymme vaihtamaan tietoja sekä julkisen että yksityisen puolen hammaslääkärien kesken. Emme halua vastakkainasettelua, vaan tukea toisiamme, sanoo Vaasan hammaslääkäriseuran puheenjohtaja Ilona Vehkaoja.
Vaikutteita Ruotsista
Pohjanmaan hammaslääkäriseura perustettiin vuonna 1921.
Jäseniä oli aluksi kymmenkunta, ja yhdistyksen alue kattoi koko silloisen Pohjanmaan, ulottuen Keski-Suomeen asti.
Sittemmin nimi muutettiin Vaasan hammaslääkäriseuraksi, jonka alueena on Rannikko-Pohjanmaa Kristiinankaupungista Vöyrille saakka.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on nykyään omat hammaslääkäriseuransa.
– Meidän yhdistyksessämme on erityistä se, että meillä on useita jäseniä, jotka ovat hankkineet koulutuksensa Uumajan yliopistossa. Muutenkin me saamme paljon vaikutteita Ruotsista, sanoo Vaasan hammaslääkäriseuran tiedottaja Lea Nieminen.
Vaasan hammaslääkäriseurassa on nyt 138 jäsentä, joista noin 60 on töissä julkisessa hammashuollossa, noin 40 yksityispuolella, ja noin 30 on eläkeläisiä.
Yhdistyksellä on kolme elossa olevaa kunniajäsentä, joista uusin, Pirjo Sirkka, valittiin kunniajäseneksi tänä vuonna.
Kolmanneksi vanhin
Vaasan hammaslääkäriseura on Suomen kolmanneksi vanhin. Vanhempia ovat vain Tampereen ja Turun hammaslääkäriseurat.
Yhdistys toimii, kuten monet muutkin eri ammattikuntien yhdistykset. Seura järjestää koulutuksia, retkiä ja muita tilaisuuksia, joissa jäsenet vaihtavat ammatillisia kuulumisia.
Vahva kollegiaalisuus tulee esiin siinäkin, että 100-vuotishistoriikki punnerrettiin kasaan jäsenten voimin.
– Tätä tehtiin kolme vuotta. Erityisesti meidän eläkeläisjäsenemme olivat ahkerasti maakunta-arkistossa keräämässä materiaalia ja tutkimassa vanhoja valokuvia ja lehtileikkeitä. Kirjan toimittamisessa apuna oli erityisluokanopettaja Katja Jokinen, kertoo Nieminen.
Historiikissa on Vaasan historiaa hammaslääkärien näkövinkkelistä, kertomuksia yhdistyksen toiminnasta ja jäsenistä, mutta myös asiaa hammaslääkärien ammatin ja käytäntöjen kehittymisestä.
Kaksikielisen yhdistyksen historiikin kaikkia artikkeleja ei ole käännetty molemmille kielille, vaan osa on suomeksi, osa ruotsiksi.
Anne Laurila