Eläimen elämällä on vähemmän arvoa kuin ihmisen elämällä. Näin moni ajattelee.
Jos ihmisellä on perusoikeudet, miksi niitä ei olisi myös eläimellä?
Yleinen tapa puhua ”vain eläimistä” saanee alkunsa juuri ajatuksesta, että ihminen on jollain tapaa eläimiä täydellisempi ja siksi moraalisesti oikeutettu tekemään niille, mitä haluaa.
Kissat lienevät sitä alinta kastia. Niiden elämällä ei monenkaan mielestä ole mitään arvoa. Sen olemme kuluneena kesänä taas karvaasti kokeneet.
Vaasan kissatalon tohinoissa touhaavilla vapaaehtoistyöntekijöillä on paljon muitakin eläimiä kuin kissoja kotonaan tai karsinoissaan. On hevosia, lampaita, hanhia, luomukanoja, koiria, kissoja, matelijoita, ynna muuta, unohtamatta etanoita.
Kaikkia yhdistää rakkaus ja kunnioitus eläimiä kohtaan.
Ei tämä vapaaehtoistyö mikään kissoihin hurahtaneiden ja sukkaa kutovien muorien harrastus ole. Mukana on paljon tiedostavia nuoria ja opiskelijoita.
Mistä noita piisaa?
Tämän kesän ja syksyn aikana on kissatalolle tuotu, haettu tai loukutettu 94 pentua. Emot ovat mukana, jos kiinni saadaan.
Emmehän me navetan alle jätä niitä leikkaamattomina, synnyttämään uusia pentuja.
Olemme hakeneet myös kolme viimeisillään raskaana olevaa emoa, jotka ovat meidän hoivissamme synnyttäneet. Vain kolme pentua olemme menettäneet.
Nytkin meidän kirjoilla on noin 45 pentua vailla rakastavaa kotia.
Emme olisi selvinneet ilman osaavia kotihoitajia. He ovat valmiita ottamaan kotiinsa huonokuntoisiakin pentuja ja uhraamaan niiden eteen aikaa ja vaivaa.
Doktar ja Dalek
Kesällä valvontaeläinlääkäri suoritti tarkastuksen Vaasan lähistöllä olevalle maatilalle. Hän toi sieltä kaksi pentua meille. Ne olivat niin huonokuntoisia, että emme uskoneet niiden selviävän.
Silmäpuolet räkänokat, korvat punkkeja pullollaan, olivat ikäistään kolme kertaa pienempiä, paino vain 300–500 grammaa.
Niin vain kävi, että hyvällä hoidolla Doktar ja Dalek, nämä luurangonlaihat, lähinnä linnunpoikasta muistuttavat räätykset, selvisivät. Ne painavat jo yli kilon ja etsivät uutta kotia.
Uuden kissatalon kaavamuutos
Taistelu uudesta Isolahden kissatalosta jatkuu. Talon ostimme helmikuussa 2021. Valitus naapureilta tuli, ja se meni Vaasan hallinto-oikeudessa läpi.
Sen jälkeen on ollut erilaisia vaiheita. Kaupungilta on esimerkiksi ehdotettu vanhoja navettoja ja sairaalan henkilökunnan asuntoloita uudeksi kissataloksi.
Sitkeästi jaksoimme taistella Isolahden talon puolesta, ja nyt on Vaasan kaupunki hyväksynyt hakemamme kaavamuutoksen käynnistämissopimuksen, eli Isolahdentie 6:n tontille haetaan kaavamuutosta. Se tarkoittaa, että omakotitontti muutetaan liiketontiksi. Sillä mahdollistettaisiin sen toiminta kissatalona.
Kaupunki käynnistää sopimusalueen asemakaavoituksen päättämässään aikataulussa. Tavoite on, että mahdollinen asemakaavan muutosehdotus käsitellään ja hyväksytään Vaasan kaupunginvaltuustossa viimeistään vuonna 2026.
Nyt toivomme vain, että vanha talo Palosaarella pysyy kasassa. Lämpöähän sinne ei enää tule. Vanha, öljyllä toimiva lämmitysjärjestelmä on rikki, eikä sitä korjata.
Hyväksyimme uuden vuokrasopimuksen, jossa vuokraa pienennettiin, mutta vastaamme kaikista kustannuksista, muun muassa lämmityksestä itse.
Miten tämä eläinten oikeuksien puolustaminen voikaan olla yhteiskunnalle näin vaikeaa? Kadulta sinä olet tullut ja kadulle sinä taas joudut. Tähän emme haluaisi päätyä.
Kirsti Koivula
Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa
Vaasan kissataloa ylläpitää vapaaehtoisvoimin Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry. Kissoja talolle tulee pääosin hallitsemattomasti lisääntyvistä populaatioista, kodinvaihtajina sekä ulkoa löydettyinä ja hylättyinä.
Agria eläinvakuutus -yhtiö järjesti viime viikonloppuna valtakunnallisen Kissakävelyn eri puolilla Suomea, ja jokaisesta tapahtumaan osallistuvasta kissasta lahjoitettiin 1 euro Vaasan kissatalolle.
Lahjoitusvaroilla katetaan eläinlääkärikuluja, joita syntyy hylättyjen kissojen steriloinnista ja kastroinnista, hammashoidosta sekä sairauksien ja vammojen hoidosta. Varoja käytetään myös loishäätöön, ruokintaan ja hoitotarvikkeisiin sekä kissojen tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin.
Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa, Agria tiedottaa.
Hylätyt ja heitteillä olevat kissat aiheuttavat populaatiokissaongelman, jonka hoitaminen jää tavallisesti vapaaehtoisvoimin toimivien eläinsuojelujärjestöjen harteille. Kissapopulaatioita aiheuttaa leikkaamattomien kissojen ulkoileminen ilman valvontaa ja kissojen hallitsematon lisääntyminen.
Luonnossa elävät villiintyneet, sisäsiittoisuudesta ja taudeista kärsivät kissapopulaatiot syntyvät hylättyjen kissojen ja myös leikkaamattomien, vapaana kulkevien kotikissojen jälkeläisistä.